Olen erityisopettajana työskennellessäni kohdannut erilaisia ja monenlaisilla tavoilla haastavasti käyttäytyviä oppilaita. Toiset purkavat oloaan aggressiivisesti, mm. heittelemällä tavaroita tai huonekaluja ja pyrkimään satuttamaan muita tai itseään. Toisaalta haastava käyttäytyminen voi näkyä myös oppilaan välinpitämättömyytenä, kieltäytymisenä yhteistyöstä tai annetuista tehtävistä, omaan maailmaansa käpertymisenä ja yhteisestä tekemisestä ulos jättäytymisenä.
Opettajahuoneissa käydään keskustelua mm. oppilaiden monenlaisesta oireilusta ja käyttäytymisen haasteista. Keskusteluissa kuuluu opettajien kokemus siitä, että oppilaiden haastava käytös vie opettajien resursseja pois itse opettamisesta. Olen lukenut mediasta opettajien uupuvan työssään yhä enemmän tai harkitsevan alan vaihtoa. Onkin pohdittu, onko juuri entistä laajemmin esiintyvät haasteet oppilaiden käyttäytymisessä syynä opettajien uupumiseen.
Mikä sitten on haastavaa käyttäytymistä koulussa? Yksinkertaisimmillaan sitä käyttäytymistä, jota ei kouluympäristössä toivota. Häiritsevä käyttäytyminen lisää työrauhaongelmia, jotka stressaavat niin oppilaita kuin opettajiakin. Käyttäytymisen häiriöt estävät opetusta ja haittaavat oppilasryhmän keskinäisiä vuorovaikutussuhteita ja luokan ryhmädynamiikkaa. Eriasteiset käyttäytymisen haasteet näkyvät peruskoulussa kaikissa opetusryhmissä jollain tavoin.
Joillakin oppilailla on haasteita käyttäytyä koulussa vaaditulla tavalla ja toisaalta oppilaiden käyttäytymistä myös arvioidaan, joten onkin tärkeää löytää toimivia keinoja myönteisen käyttäytymisen tukemiseen. Muiden tieteenalojen ohella myös kasvatustieteissä vallitsee käsitys siitä, että käytettävien menetelmien tulee perustua tutkimuksista saatuun tietoon.
Käyttäytymisen pulmien ehkäisyyn ja vähentämiseen käytetään interventioita. Koska tulen jatkossakin työskentelemään syystä tai toisesta haastavasti käyttäytyvien oppilaiden kanssa, halusin tarkastella näiden interventioiden eli harjoitusohjelmien raportoinnin laatua. Halusin tutustua erityisesti sellaisiin harjoitusohjelmiin, jotka kohdistuvat ympäristön tai aikuisten toiminnan muokkaamiseen.
Toteutin aineiston keruun systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valikoitui satunnaisotoksena 6 tutkimusta, joiden tarkastelu pohjautui arviointimenetelmään The Effective Public Health Practice Project, EPHPP. Tuloksena totean raportoinnin laadun vaihtelevan. Esimerkiksi näihin tutkimuksiin oli valikoitu juuri ne oppilaat, joilla oli haasteita käyttäytymisessä. Verrokkiryhmiä ei ollut, mutta harjoitusohjelmat olivat kohdistuneet juuri heihin, joihin oli tarkoitettukin.
Havaitsin, ettei tieteelliseen näyttöön perustuvien harjoitusohjelmien löytäminen ja käyttöönotto ole helppoa. Harjoitusmenetelmätutkimukset olivat kaikki yhdysvaltalaisia, joten niitä ei voi suoraan ottaa käyttöön Suomessa. Myös termistö ja määritelmät voivat erota kansainvälisissä ja suomalaisissa tutkimuksissa. Miten löytää ne tutkimusperustaiset menetelmät, joilla voidaan vaikuttaa kaikkien hyvinvointiin luokassa myönteisiä käyttäytymismalleja tukemalla? Käyttäytymisen haasteisiin tulee vaikuttaa tehokkailla ja tutkimusnäyttöön perustuvilla menetelmillä. Näin koko luokka voi paremmin, niin aikuiset kuin oppilaatkin.
Katja Salo
Peruskouluikäisten haastavaan käyttäytymiseen vaikuttavien interventiotutkimusten laadun arviointi – systemaattinen kirjallisuuskatsaus.