Taustaa
Talvella 2023 osallistuin kurssille ’Sukupuoli, moninaisuus ja johtaminen’. Tuolla kurssilla kuulin ensikertaa termin lasihissi-ilmiö ja kiinnostukseni heräsi. Aloin jo tuolloin kaavailemaan aiheesta gradua, jotta voin syventyä aiheeseen tarkemmin. Syksyllä 2023 gradun kirjoittaminen alkoi.
Lasikattoilmiö on varmasti monelle tuttu konsepti. Naiset miesvaltaisilla aloilla kokevat haasteita urallaan etenemisessään ja heidän yllään sanotaan olevan lasikatto, joka heidän kuvannollisesti tulisi murtaa yltääkseen samoihin tehtäviin kuin miehet.
Mikä sitten on lasihissi-ilmiö? Lasihissi-ilmiössä kuvataan miesten nopeaa urakehitystä naisvaltaisilla aloilla. Miehet saattavat kokea suosimista naisvaltaisille aloille hakeutuessaan, jo rekrytointivaiheessa. Maskuliinisuus ja maskuliiniset ominaisuudet nähdään yhteiskunnassamme monella saralla arvokkaampana, ja näin ollen miehet naisvaltaisella alalla saatetaan nähdä pätevämpinä. Näin ollen heitä suositaan vaativampiin tehtäviin ja maskuliinisuuden mukana tuomaa oletettua johtamiskykyä arvostetaan, kun ylennyksiä jaetaan. Lasihissi-ilmiöön kuuluu myös ns. ”miesten enklaavit”, eli tietyt erikoisalat (sairaanhoidossa esimerkiksi psykiatria ja ensiapu) joihin miehet keskittyvät. Miehet naisvaltaisilla aloilla siis astuvat (tai heidät työnnetään) lasihissiin, joka nousee organisaatiohierarkian kerroksia ylöspäin.
Tutkimus
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella seuraavia aiheita; onko miesten ja naisten välillä havaittavissa eroa urakehityksen nopeudessa, sijoittuvatko miehet ja naiset eri osastoille tai eri työtehtäviin alalla, ovatko miehiä ja naisia suhteessa yhtä paljon alan eri tasoilla sekä onko teorian esiin nostamia ilmiöitä havaittavissa tutkimuksen aineistossa.
Suoritin tutkimukseni kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, tarkastelemalla yhden yliopistollisen sairaalan valikoitujen osastojen sukupuolirakennetta sekä ammattisegregaatioon liittyviä oheisilmiöitä. Kyselyn aiheita oli esimerkiksi alalle päätyminen, osasto jolla vastaaja työskentelee, työtehtävä, valmistumisvuosi, määräaikaisuus/vakituisuus työsuhteissa, vanhempainvapaan käyttö sekä vastaajien itse kokema etenemismahdollisuus ja sen tärkeys, sekä sukupuolen itse koettu vaikutus etenemiseen.
Tulokset ja pohdinta
Tuloksissa lasihissi-ilmiötä ei sellaisenaan ollut havaittavissa. On kuitenkin otettava huomioon, että vastaajien tunnistamattomuuden säilyttämiseksi en voinut tarkastella kuin sairaanhoitajia, apulaisosastonhoitajia sekä osastonhoitajia. On mahdollista, että näitä korkeammissa tehtävissä se voisi olla havaittavissa. Lasihissiin liittyviä oheisilmiöitä kuitenkin näkyi. Akutti- sekä psykiatrinen osasto muodosti selkeän miesten enklaavin, kun taas naiset olivat jakautuneet tasaisemmin osastojen välillä.
Yksi mielenkiintoinen ilmiö aineistossani oli, että vuosina 2000–2019 valmistuneista miehistä huomattavasti suurempi osa työskenteli apulaisosastonhoitajina naisiin verrattuna. Esimerkiksi 2010–2019 valmistuneista 23 prosenttia miehistä olivat apulaisosastonhoitajia, kun naisilla vastaava luku oli n. 3 prosenttia. Osastonhoitajissa puolestaan eroa sukupuolten välillä ei ollut havaittavissa. Tätä ilmiötä pohdin gradussani esimerkiksi palkkakehityksen kannalta.
Mielenkiintoista oli myös huomata, että aineistossani miehet näyttäytyivät kokevan etenemismahdollisuutensa sekä niiden tärkeyden negatiivisempina kuin naiset. Miehet myös kokivat sukupuolellaan olevan yleisesti ottaen negatiivisempi vaikutus etenemiseensä kuin naiset. Teoriassa todettiin, että miehet nimenomaan hakeutuvat alalle nopean oletuksenaan alalla nopea eteneminen. Aineistossani havaittu ilmiö voisi viitata lasihissiteoriassa esiintyvään negatiivisten stereotypioiden vaikutukseen.
Lasihissiteorian kehittäjä palasi tarkastelemaan aihetta 20 vuoden jälkeen ja totesi ettei lasihissi-ilmiö ole riittävä termi kuvaamaan moderneissa organisaatioissa havaittavaa ammattisegregaatiota sekä siitä syntyviä ilmiöitä. Alkuperäisessä teoriassa ei myöskään huomioitu intersektionaalisuutta. Olisi siis tärkeää tehdä laajempi tutkimus tämän päivän epätasa-arvoon johtavista ilmiöistä työelämässä, jossa voitaisiin ottaa huomioon muuttuvat työmarkkinat sekä sukupuolen moninaisuus.
Maria Högberg