Luokanopettajien sitouttaminen alalle on työnkuvan tulevaisuuden kannalta tärkeää. Luokanopettajan työnkuvan kehittämisen avulla voimme ennakoida luokanopettajien työllisyystilanteen tulevia muutoksia ja tukea opetusalan laajempaa työllisyystilannetta. Näin ollen myös luokanopettajien jakamilla muutostoiveilla tulisi olla painoarvoa työnkuvaa ja sen toimintamalleja kehitettäessä.
Opettajan sitouttavista tekijöistä aiempaa suomalaista tutkimusta ei oikein löydy muutamia maisteritutkielmia lukuunottamatta. Esimerkiksi suoraan sitouttavista tekijöistä olevia hankeraportteja tai muita laajempia selvityksiä ei Suomessa ole oikeastaan tehty. Tutkimusta on tehty lähinnä työhyvinvoinnin, varsinkin voimavaratekijöiden, näkökulmasta. Tämä on sinällään ymmärrettävää, koska opettajan ammatti on pitkään ollut arvostettu ja haluttu eikä tarvetta selvityksille ole ollut. Nyt kuitenkin tarvetta ennakoinnille olisi, jotta pystymme pitämään jatkossakin luokanopettajan ammatin houkuttelevana.
Monet alanvaihtoaikeisiin johtaneet syyt kuten työyhteisön ongelmat, tuen vähäisyys ja heikot vaikutusmahdollisuudet ovat myös opettajien työuupumukseen monesti johtaneita syitä. Sitouttavien tekijöiden ja työuupumukseen aiheuttavien syiden eroja on vaikea suoraan selvittää niiden osittaisen päällekkäisyyden takia. Voidaan kuitenkin pohtia, voisiko niillä olla keskenään eroja vai ovatko tekijät vastakohtia toisilleen. Tästä voidaan päätellä, että työhyvinvointia parantamalla lisättäisiin myös luokanopettajan ammatin houkuttelevuutta.
Tutkimuksen tehtävänä oli kuvata, analysoida ja tulkita luokanopettajan ammatin sitouttavia tekijöitä sekä kuvata luokanopettajien mahdollisia muutostoiveita. Haastattelin alalla kauan toimineita luokanopettajia ja selvitin mitkä tekijät ovat sitouttaneet heitä luokanopettajan ammattiin ja minkälaisia käsityksiä heillä oli luokanopettajan ammatin muutostoiveista.
Mikä luokanopettajia sitouttaa?
Haastattelemillani luokanopettajilla oli sitouttavista käsityksistä hyvin laajoja ja kattavia näkemyksiä. Osa sitouttavista tekijöistä kohdistui opettajuuteen ja suuri osa niistä olivat kouluun tai opetusalaan liittyviä tekijöitä. Opettajia alalle sitouttivat erilaiset koulun johtoon ja toimintamalleihin liittyvät tekijät, kuten henkilöjohtamista painottava rehtori, hyvä työyhteisö tai toimiva koulun toimintakulttuuri. Opettajuuteen sitouttivat eniten luokanopettajien sisäinen palo opettamiselle. Opettajan työnkuvassa sitouttavina tekijöinä toimivat muun muassa työkaverit, lapsiin koetut merkitykselliset suhteet sekä opettajan autonomia. Opetusalaan liittyvät sitouttavat tekijät käsittivät opetusalan imagon, palkan ja viran merkityksen sekä tuetun uran aloituksen.
Mitkä olivat luokanopettajien esille tuomat muutostoiveet?
Kouluun liittyvissä muutostoiveissa luokanopettajat toivoivat kehittämiselle raameja samalla, kun kouluarkea ja sen tehokkuuden tahtia laskettaisiin. Opettajan työnkuvaan liittyvissä muutostoiveissa esillä olivat luokanopettajan työnkuvan rajaaminen sekä perustyöhön panostaminen. Opetusalaan laajemmin liittyvissä muutostoiveissa käsitykset opetussuunnitelman muuttamisesta, resurssien lisäämisestä, luokkakoon rajaamisesta sekä kolmiportaisen tuen uudistuksesta olivat esillä.
Eri opettajakuntien työnkuvien muutoksista 2020-luvulle tultaessa sekä koulun muuttuneesta roolista yhteiskunnassa tulisi saada lisää tietoa. Kummatkin näistä näkökulmista antavat hyödyllisen lähtökohdan opetusalan kehittämiselle. Yhdistämällä syitä mitkä, ovat alalta lähteneiden sekä sinne sitoutuneiden opettajien päätösten taustalla, voidaan saada arvokasta tietoa koko alan kehittämisen kannalta.
Paula Simola
”Luokanopettajan työhön sitouttavat tekijät ja työnkuvan muutostoiveet”