Korona-ajan koti vuonna 2020. ”Iltaisin ei tultu kotiin, vedetty syvään henkeä ja rysähdetty sohvalle.”

Vuonna 2020 maaliskuussa koko Suomi sulkeutui koteihinsa, kun ravintolat, koulut, kirjastot, teatterit, museot ja monet liikuntapaikat laitettiin kiinni Covid-19 -viruksen leviämisen estämiseksi. Yleisillä paikoilla oleskelua kehotettiin välttämään ja monissa yrityksissä alkoi etätyön aika. Koronapandemian aiheuttamien rajoitusten aikaa on Suomessa eletty jo yli vuoden ajan. Kodin merkitys elämisen paikkana on kiistatta kasvanut, mutta jokainen ihminen kokee lisääntyneen kotona olemisen yksilöllisesti.

Tutkielman tarkoitus

Pyrin ymmärtämään tässä tutkielmassa sitä, millaisena koti koronapandemian ajassa näyttäytyy suomalaisten kokemuksissa. Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä koronapandemia jatkuu edelleen ja vaikuttaa koko maailmaan ja näin myös jokaisen kokemuksiin kodista. Koronapandemia näyttäytyy tässä tutkielmassa uutena muutostilanteena, jolloin näkymättömäksi muuntuneet suhtautumistavat kotiin murtuvat ja uusien kokemusten ja merkitysten muotoutuminen tekee ne jälleen näkyviksi.

Menetelmät

Toteutin tutkimuksen laadullisena tutkimuksena hyödyntäen kerronnallista tutkimusotetta. Aineistonhankintamenetelmänä oli omaelämänkerralliset tarinat. Aineisto koostui 23 kotitarinasta, jotka olin kerännyt joulukuun 2020 ja tammikuun 2021 välisenä aikana. Tarinoiden kirjoittajat olivat 20-48-vuotiaita suomalaisia naisia ja miehiä. Aineiston analyysissa hyödynsin teemoittelua ja metafora-analyysia.

Tulokset

Sain selville, että koronapandemian ajassa koti muuttui yksityisemmäksi tilaksi ja kodin merkitys laajeni. Uuden ja oudon muutostilanteen ymmärtämiseksi kotiin liitettiin erilaisia metaforia. Koti näyttäytyi yhtäältä ahdistavana vankilana ja alituisena suorittamisena, toisaalta turvapaikkana ja mahdollisuutena vihdoin levähtää, kun mihinkään ei ollut enää pakko mennä. Aiempien tutkimusten mukaisten kodin positiivisten merkitysten lisäksi kotiin liitettiin tässä tutkielmassa myös kielteisiä merkityksiä, jotka heikensivät kodin tuntua. Osittain kadotettua kodin tuntua tavoiteltiin esimerkiksi sisustamalla ja remontoimalla kotia sekä hankkimalla uusia huonekaluja ja esineitä.

Tutkielma antaa uutta tietoa siitä, millä tavoin koti koetaan vakavan terveyttä vaarantavan kriisin ja yhteiskunnan rajoitusten aikana, millaisia uusia merkityksiä koti sen aikana saa ja millä tavoin kodin tilassa muutostilanteisiin sopeudutaan.

Lilli Suhonen

Kodin muuntuvia merkityksiä koronapandemian ajassa – ”Iltaisin ei tultu kotiin, vedetty syvään henkeä ja rysähdetty sohvalle.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *