Ulla Tuomarla on nykykielten laitoksen uusi johtaja

Ulla Tuomarla Kuva: Ville Korhonen

Ranskalaisen filologian yliopistonlehtori Ulla Tuomarla on valittu Helsingin yliopiston nykykielten laitoksen uudeksi johtajaksi. Merkittävin kielikysymys on, miten suomalaisten kielitaidon kaventuminen saadaan pysäytettyä, Tuomarla sanoo.

Ranskalaisesta filologiasta vuonna 2000 väitellyt Tuomarla saa vuoden alussa johdettavakseen Suomen suurimman kielten tutkimukseen ja opetukseen keskittyneen yksikön. Nykykielten laitoksessa opetetaan kaikkiaan 23 kieltä ja kulttuuria sekä kielitiedettä ja kieliteknologiaa. Opiskelijoita eri oppiaineissa on lähes 2 500 ja opettajia ja tutkijoita yli 170.

– Toivon, että jatkossa laitoksemme osaaminen näkyisi ja tutkijoitamme kuultaisiin useammin myös yliopistomaailman ulkopuolella. Meidän on pystyttävä osoittamaan, miksi kielten ja kulttuurien asiantuntijoita tarvitaan.

Helsingin yliopiston lisäksi Tuomarla on opiskellut Skotlannissa Edinburghin yliopistossa sekä Paris 3 -yliopistossa Ranskassa. Tutkimuksessaan Tuomarla on keskittynyt mediassa käytettävään argumentointiin, lainauksiin sekä vihapuheeseen.

Laitoksen johtaja valitaan neljän vuoden toimikaudeksi. Nykykielten laitoksen johtajana vuodesta 2010 työskennellyt Arto Mustajoki siirtyy vuoden alussa humanistisen tiedekunnan dekaaniksi.

Ulla Tuomarla Tuhat-tutkimustietojärjestelmässä »

Venäläisen kirjallisuuden professori Finlandia-voittajasta: Upea romaani on palkintonsa ansainnut

Nykykielten laitoksen Venäläisen kirjallisuuden emeritusprofessori Pekka Pesonen pitää vuoden 2013 kirjallisuuden Finlandia-palkinnon osoitetta oikeana. Pesosen mukaan Riikka Pelo on tarttunut upeasti haasteeseen perehtyä itselleen vieraaseen aikaan ja paikkaan.

Pelo ei ole osannut kieltä, jota hänen sankarinsa runoilija Marina Tsvetajeva ja Alja Efron  – äiti ja tytär – puhuivat ja kirjoittivat. Mutta hän on tavoitellut heidän kieltään, joka on paitsi kirjoitettu ja puhuttu, myös ruumiin ja sydämen kieli.

Pelo vieraili Pekka Pesosen vetämässä 12 tuolia -dialogisarjassa marraskuussa. Pelo on sarjassa esiintyneistä tai vielä esiintyvistä 12 kirjailijasta seitsemäs, joka on voittanut Finlandia-palkinnon.

Käydyssä dialogissa Pelo eritteli taidokkaasti muun muassa oikeuttaan ja tapaansa kirjoittaa itselleen vieraista ihmisistä.

– Romaanissaan Jokapäiväinen elämämme hän lunastaa oikeuden ja antaa äänen kahdelle ihmiselle, jotka eivät tulleet kuulluksi omana aikanaan, Pesonen sanoo.

 

Väitös paljastaa, miksi lain koura kuristaa yhä

Marianna Hintikka Kuva: Nykykielten laitos

Kielessä on runsaasti jäänteitä maailmankuvasta, jossa ruumiinosille ja sairauksille löytyivät vastineet yhteiskunnasta. Tämän takia esimerkiksi valtiolla on monessa kielessä pää, jonka päätöksenteko voi halvaantua. Marianna Hintikka puolustaa englantilaisen filologian väitöskirjaansa lauantaina 30.11. Helsingin yliopistossa.

Tutkimuksessa Hintikka selvitti englanninkielisten tekstiaineistojen avulla, miten kielikuvat ihmisruumiista ovat muuttuneet 1400-luvulta tähän päivään. Monipuolinen aineisto sisältää sanomalehtiä, kaunokirjallisuutta ja pamfletteja.

Yksi asia kielenkäytössä ei ole muuttunut puolessa vuosituhannessa.

– Ääriliikkeissä kieltä käytetään poliittisena kirurgiana aivan samoin kuin 1400-luvulla. Tyypillinen esimerkki on, että jokin ihmisryhmä kuvataan kasvaimena, joka pitää leikata pois, Hintikka sanoo.

Tutkimus osoittaa, että ihmisruumiista ammentavia metaforia ja kielikuvia käytetään nykyisin aiempaa harvemmin. Metaforat eivät kuitenkaan ole kadonneet, ja niiden kirjo on itse asiassa lisääntynyt.

Aineisto osoittaa, että yhteiskuntaan liittyvät kielikuvat ovat vähentyneet samaan aikaan, kun niiden käyttö on muuttunut tarkoitukselliseksi tehokeinoksi, joiden tarkoitus on herättää tunnetta.

Nykykielessä mieleen viittaavat metaforat ovat yleistyneet. Monet niistä ovat niin arkisia, että niitä on vaikea edes mieltää vertauskuviksi.

I can see what you think on tästä yksinkertainen esimerkki, Hintikka sanoo.

Lisätiedot:
Marianna Hintikka,
044  970 7295
marianna.hintikka@helsinki.fi

FM Marianna Hintikka väittelee lauantaina 30.11.2013 kello 10.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta “The well-being of the body as metaphor for society and mind – A corpus-based comparison of Early Modern and Present-day English”. Väitöstilaisuus järjestetään Päärakennuksessa, auditorio XII, Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä on professori Alice Deignan, University of Leeds ja kustoksena professori Minna Palander-Collin.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa

James Joyce Exhibition

James_Joyce_signature

Signature of James Joyce from Ulysses, 1936 Bodley Head Edition, Wikimedia Commons
 

The Department of Modern Languages will host an exhibition on the Irish writer James Joyce, from the 15th November until the 29 November, on the third floor of Metsätalo (Unionikatu 40). The exhibition provides a rich illustration of his life, from his childhood in Dublin to his travels abroad in Rome and Zurich, and presents the themes and techniques of his major works.

James Joyce is one of the most important and influential writers of the twenthieth century. His most famous work,Ulysses, was ranked first on the Modern Library’s list of the 100 best English-novels of the 20th century. The novel has been translated into over 72 languages, and has been translated twice into Finnish, the first time by Pentti Saarikoski in 1964, the second, by Leevi Lehto in 2012.

The James Joyce exhibition was commissed by Ireland’s Department of Foreign Affairs and has been seen by people all over the world. The embassy hopes to provide an opportunity for students and the general public alike to learn more about Joyce and his works.

The exhibition is an unique collaboration between the Department of Modern Languages, the Embassy of Ireland in Finland, and the Department of World Cultures.

In honor of the opening of the exhibition, there will be a lecture by Dr. Katherine O’Callaghan entitled, “Music and Silence in the Writings of James Joyce” on the 15th November in Metsätalo (Unionkatu 40), Sali 2, from 14–16. 

Nykykielten laitos hakee johtajaa / Institutionen för moderna språk söker prefekter / Department of Modern Languages invites application for Head of department

Laitoksen johtaja ohjaa laitoksen toimintaa ja tukee dekaania tiedekunnan johtamisessa. Tehtävä alkaa 1.1.2014 ja hakuaika päättyy 4.12.2013. Hakuprosessista antaa lisätietoja tiedekunnan hallintopäällikkö Päivi Karimäki-Suvanto, (09) 191 22349, paivi.karimaki-suvanto(at)helsinki.fi.

Lue lisää yliopiston Avoimet työpaikat -sivulta »

Institutionen för moderna språk söker prefekt

för att fr.o.m. 1.1.2014 leda institutionens verksamhet och biträda dekanen i ledningen av fakulteten. Ansökningstiden går ut den 4 december 2013. Mer information om ansökningsprocessen ges av fakultetens förvaltningschef Päivi Karimäki-Suvanto, (09) 191 22349, paivi.karimaki-suvanto(at)helsinki.fi.

Läs mer »

Department of Modern Languages invites application for Head of department

to lead the department and to support the dean in leadership of the faculty, beginning on 1 January 2014. The closing date for application is 4 December 2013. More information on the application process for the position is available from the head of administration of the faculty, Päivi Karimäki-Suvanto, +358-(0)9-191-22349, paivi.karimaki-suvanto(at)helsinki.fi.

Read more »