Category Archives: Yleiset

Kielen ja kulttuurin asiantuntija presidentin matkassa

|
Vasemmalla Lativan ja Suomen presidenttiparit, oikealla Helena Johansson selin puhetta pitävään Latvian presidenttiin. Kuvat: Presiden kanslia.Vasemmalla Latvian ja Suomen presidenttiparit, oikealla Helena Johansson
selin puhetta pitävään Latvian presidenttiin. Kuvat: Tasavallan presidentin kanslia.
 

Kun presidentti lähtee valtiovierailulle, mukaan kannattaa pakata asiantuntija tai kaksi. Syyskuisella Latvian vieraillulla presidenttiparin seurassa kulki Baltian aluetuntemuksen opettaja Helena Johansson, jolle myönnettiin vierailulla Latvian valtion tunnustusristi maiden välisten suhteiden edistämisestä.

Valtiovierailulla asiantuntijan tehtävät voivat liittyä kielen kääntämiseen tai yleisiin maata taustoittaviin keskusteluihin, joita Johansson kävi presidentti Niinistön kanssa Latvian vierailulla.

– Olen siitä onnellisessa asemassa, että olen saanut käyttää kaikkea oppimaani, sanoo Helsingin yliopistossa muun muassa venäjän, viron ja latvian kieltä opiskellut Johansson.

Runoilijalle ja Turun Kirjamessujen ohjelmapäällikölle Jenni Haukiolle Johansson puolestaan valaisi latvialaisen kirjallisuuden nykytilannetta ennen tapaamisia paikallisten kirjailijoiden ja kääntäjien kanssa.

Johansson pitää osaamisessaan keskeisenä laajaa lähialueen tuntemusta. Tämä näkyy hänen Latvian ja Liettuan politiikasta kirjallisuuteen liittyvässä opetuksessa.

Myös tuoretta kulttuurivaihtoa maiden välille on syntynyt.

– Runoilija Heli Laaksosen liiviläisperäiselle murteelle käännetty runous on otettu Latviassa erittäin hyvin vastaan, Johansson sanoo.

Laaksonen puolestaan on kääntänyt Lounais-Suomen murteelle Guntars Godiņšin runoja.

Helsingin yliopiston nykykielten laitokselle otetaan vuosittain viisi latvian tai liettuan pääaineopiskelijaa.

Antti Nylénin tulkinta ranskalaisklassikosta voitti Maurice de Coppet -palkinnon

|

Antti Nylén Kuva: Salla Keskinen, Kustannus Oy SammakkoAntti Nylén Kuva: Salla Keskinen

Esseisti ja suomentaja Antti Nylén on palkittu  Charles Baudelairen runokokoelman Les fleurs du mal käännöksestä Pahan kukat (Sammakko 2011). Helsingin yliopiston ranskan kielen professorien myöntämä Maurice de Coppet -palkinto jaetaan joka toinen vuosi ansiokkaasta ranskalaisteoksen suomennoksesta.

Palkintolautakunnan mukaan Baudelairen modernin kirjallisuuden klassikon saattaminen suomen kielelle on merkittävä kulttuuriteko. Nylén on ollut tietoinen tehtävän haastavuudesta ja suoriutunut siitä ihailtavasti.

Nylénin ratkaisut – ennen muuta alkuperäisrunojen mitasta luopuminen – ovat syntyneet huolellisen harkinnan tuloksena. Käännöksen sijaan hän onkin kutsunut Pahan kukkia vuonna 1857 ilmestyneen alkuteoksen suomenkieliseksi tulkinnaksi.

– Halusin, että Suomessa voitaisiin lukea Pahan kukkia, ettei teos olisi vain runouden tai ranskan harrastajien omaisuutta. Ja vaikka alkuperäisteksti on tehty erilaisiin sidottuihin runomittoihin, on se usein hämmästyttävän helppotajuista nimenomaan ajatuksellisesti. Tämän vaikutelman välittäminen ei sallinut runojen pakottamista keinotekoiseen muotohaarniskaan, Nylén sanoo.

Baudelaire on viimein saanut äänensä kuuluviin myös suomen kielellä: Antti Nylénin käsistä syntyneet kukat välittävät vaikuttavalla tavalla ranskalaisrunoilijan maailman kaikessa sen kauneudessa ja kauheudessa.

Pahan kukkia on myyty Suomessa lähes 5 000 kappaletta. Nylén vastaanotti 3 000 euron palkintosumman Ranskan suurlähetystössä perjantaina 27.9.

Suomalaista kirjallisuutta ranskaksi kääntänyt Maurice de Coppet työskenteli Ranskan suurlähettiläänä Suomessa 1920-luvulla. Rahasto perustettiin 1931 hänen leskensä Yseult de Coppet’n Helsingin yliopistolle tekemän lahjoituksen turvin. Rahaston keskeytynyt toiminta elvytettiin vuonna 2005.

Palkinto ansiokkaan ranskalaisen teoksen laadukkaasta suomennoksesta jaetaan joka toinen vuosi Maurice de Coppet’n kuolinpäivänä syyskuun lopussa.

Antti Nylén on suomentanut myös muita Ranskan kirjallisuuden 1800-luvun klassikkoja kuten Flaubertin Bouvard ja Pécuchet, Chateaubriandin René ja Huysmansin Vastahankaan sekä Baudelairen esseitä (Modernin elämän maalari ja muita kirjoituksia). Lisäksi Nylén on julkaissut muun muassa kaksi esseekokoelmaa.

Edellisvuosina Maurice de Coppet -palkinnon ovat saaneet:
2005: Gustave Flaubert: Madame Bovary / Rouva Bovary. (WSOY). Suom. Anna-Maija Viitanen.
2007: Georges Perec: La vie mode d’emploi / Elämä käyttöohje (Loki-Kirjat). Suom. Ville Keynäs.
2009:  Pierre Bayard: Comment parler des livres que l’on n’a pas lus / Miten puhua kirjoista joita ei ole lukenut (Atena). Suom. Pirjo Thorel.
2011: Jean-Marie Gustave Le Clézio: Ritournelle de la faim / Alkusoitto (Otava). Suom. Annikki Suni.

Arto Mustajoki sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon

|

 Arto Mustajoki Kuva: Nykykielten laitos

Venäjän kielen professori Arto Mustajoki on palkittu esimerkillisestä tiedonjulkistamisesta. Tunnustus myönnettiin teoksesta Kevyt kosketus venäjän kieleen. Palkinnon perusteluissa Mustajoen kirjaa kiitetään muun muassa helppolukuisuudesta ja oivaltavuudesta.

Palkinnon myöntäneen Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan mukaan kirja on innostava, ja se johdattelee lukijan ovelasti kielen rakenteisiin lähes kokonaan ilman kieliopillisia termejä.

­– Kevyt kosketus venäjän kieleen on ansiokas tietoteos, joka merkittävästi edistää venäjän kielestä käytävää ennakkoluulotonta keskustelua Suomessa. Samalla kirja jakaa ymmärtämystä minkä tahansa kielen rakentumiseen ja näyttää kielen kulttuurissa ja kulttuurin kielessä, neuvottelukunta kertoo tiedotteessaan.

Esimerkillisen  tiedonjulkistamisen palkinnon suuruus on 15 000 euroa. Kevyt kosketus venäjän kieleen oli ehdolla myös Tieto-Finlandiaksi vuonna 2012.

Vuodesta 1968 lähtien jaettu tiedonjulkistamisen valtionpalkinto myönnettiin tänä vuona kahdeksalle teokselle, teolle tai elämäntyölle.

Kaksitoista tuolia: Dialogeja venäläisestä kirjallisuudesta

|

Kaksitoista tuolia: Dialogeja venäläisestä kirjallisuudesta Kuva: Ville Korhonen

Helsingin yliopiston nykykielten laitos ja Venäjän kielen ja kirjallisuuden oppiaine järjestävät syksyllä dialogisarjan venäläisestä kirjallisuudesta.

Kaksitoista suomalaista kirjailijaa saapuu vuorollaan keskustelemaan emeritusprofessori Pekka Pesosen kanssa.

Jokaisen dialogin lähtökohta on kirjailijan valitsema venäläinen teos. Illan lopuksi myös kuulijat voivat esittää kommentteja ja kysymyksiä.

Maanantaisin 16.9.–16.12. klo 18–20.

Paikka: Huom! 4.11. alkaen luennot järjestään Porthaniassa (Yliopistonkatu 3) saleissa PI ja PII. Illan salin näet ohjelmasta:

  • 16.9. Pirkko Saisio: Anton Tšehovin novellit
  • 23.9. Ilpo Tiihonen: Vladimir Majakovskin Pilvi housuissa
  • 30.9. Mikko Rimminen: Vladimir Nabokovin Läpinäkyväisiä
  • 7.10. Pentti Linkola: Valentin Rasputinin Jäähyväiset Matjoralle
  • 14.10. Eeva-Kaarina Aronen: Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan
  • 21.10. Hannu Väisänen: Nikolai Leskovin Tuomiokirkon alttaripalvelijat
    28.10. TAUKO
  • 4.11. Riikka Pelo: Marina Tsvetajevan elämä ja tuotanto, sali PII
  • 11.11.  Hannu Mäkelä: Aleksandr Puškin – elämä ja runous, sali PI
  • 18.11. Rosa Liksom: Vsevolod Garšinin Punainen kukka, sali PI
    25.11. TAUKO
  • 2.12. Anita Konkka: Fjodor Dostojevskin Rikos ja rangaistus, sali PII
  • 9.12.  Marja-Leena Mikkola: Hopeakauden runoilijat Anna Ahmatova, Osip Mandelstam, Boris Pasternak, Marina Tsvetajeva, sali PII
  • 16.12. Sofi Oksanen: Aleksandr Solženitsynin Vankileirien saaristo, sali PI
Lisätietoja: pekka.pesonen[at]helsinki.fi

 

Uusi teos selvittää suomalaiseen silmään sopivan puheen

|
Puheen illuusio suomalaisessa kaunokirjallisuudessa

Kaksi eturivin kielen asiantuntijaa, Liisa Tiittula ja Pirkko Nuolijärvi, ovat koonneet Seitsemän veljeksen, Tom Sawyerin, Raidin ja monen muun tutun hahmon sanomiset yksiin kansiin. Puheen illuusio suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa on ensimmäinen kattava tutkimus siitä, miten suomalaiset kirjailijat ja kääntäjät saavat puhutun kielen elämään myös kirjoitettuna.

Teosta varten Tiittula ja Nuolijärvi ovat käyneet läpi valtavan määrän puhetilanteita ja kertojaääniä suomeksi kirjoitetuista ja käännetyistä romaaneista 1800-luvulta tähän päivään. Kymmenen vuoden urakkana syntynyt kirja antaa kielestä mielenkiintoista tietoa myös maallikolle. Puhutun ja kirjoitetun kielen raja on hämärä, mutta puheen kopio kirjoitettu kieli ei koskaan ole.

Tutkijat osoittavat, millaisia tyylikeinoja kirjailijat käyttävät luodessaan puheen illuusiota. Teos tarjoaa kiinnostavan ajallisen ja maantieteellisen läpileikkauksen puheesta suomalaisessa kirjallisuudessa, kuten Mikko Rimmisen ”Aijaanoeisitmitään”  tai Maria Jotunin sata vuotta varhaisempi ”Niin tuota sitten aattelin että jospa”.

Suomennosten kautta tutkijat taas osoittavat, millaista kieltä kääntäjät ovat luoneet eri aikoina.

– Suomennoksissa puhekieltä on ollut vähemmän kuin kotimaisessa kirjallisuudessa. Uudemmassa nuortenkirjallisuudessa tyylikeinoksi on kuitenkin valittu slangia, vaikka alkuperäinen teksti olisi ollut kirjakielistä. Kääntäjän työ on valintojen ja ratkaisujen tekemistä, Liisa Tiittula sanoo.

Analyysien lisäksi Puheen illuusio suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa sisältää satoja näytteitä, jotka on poimittu korkeakirjallisuudesta, nuortenkirjoista ja viihdekirjallisuudesta.