Category Archives: Yleiset

Katso video: Kuka kaipaa kääntäjää?

|

Kuka kaipaa kääntäjää? Kuva: Mika Federley

Kannattaako tekstitykseen panostaa, jos ohjelmat ovat roskaa? Mikä kielialan yrittäjän mielestä kääntäjien koulutuksessa mättää? Suosittelisiko MTV3:lta irtisanoutunut kääntäjä alaa lukiolaisille? Katso neljän asiantuntijan räväkkä keskustelu yleisökysymyksineen Tiedekulman alumniviikoilta 24. tammikuuta.

Ala on murroksessa ja tulevaisuudessa koneet hoitavat aiempaa suuremman osan käännösalan töistä. Tämän vuoksi monen kääntäjän työnkuva muuttuu.

Asiantuntijoiden mukaan kääntäjiä tarvitaan kuitenkin aina, sillä kone ei voi koskaan syrjäyttää ihmistä. Käännettävää on lisäksi enemmän kuin koskaan aiemmin.  

Keskustelijoina yleisen kielitieteen emeritusprofessori Fred Karlsson, MTV3:lta irtisanoutunut ja alan vaihtoa suunnitteleva kääntäjä Hertta Oksanen, kieliyritys Lingsoftin toimitusjohtaja Juhani Reiman sekä käännöstieteen oppiainevastaava, professori Liisa Tiittula.

Keskustelussa viitataan YouTubeen ladattuun parodiaan Hitler kuulee av-kääntäjien kapinasta. Video näytettiin yleisölle paneelin aluksi. Tekstityksen saa päälle ruudun cc-painikkeesta.

Väitös: Nenä sopii päähän kuin nyrkki silmään

|

Tarja Heinonen. Kuva: Nykykielten laitosTarja Heinonen. Kuva: Nykykielten laitos
Kieli on täynnä valmiita sanontoja, joita voi käyttää sellaisenaan. Taitavat puhujat osaavat kuitenkin muunnella sanontojen rakennetta ja sanastoa ja säilyttää ne silti ymmärrettävinä. Yleisestä kielitieteestä perjantaina 25. tammikuuta väittelevän Tarja Heinosen mukaan sanonnoissa kiteytyy elävä, luova ja mielikuvituksen rajoja rikkova kielenkäyttö.

Heinonen kartoitti väitöskirjaansa varten sanontojen ja vertausten vaihtelevia asuja sanomalehdistä ja internetistä vuodesta 1990 lähtien.

Tutkimuksessaan hän jakoi vaihtelun joko sanoja tai kokonaisia lauserakenteita koskevaksi. Sanatason vaihtelussa jokin esimerkiksi “pienenee” tai “kutistuu” ”kuin pyy maailmanlopun edellä”. Rakenteellisessa vaihtelussa taas esimerkiksi toiminnan kuvaus “jollekulle pannaan jauhot suuhun” muuntuu olotilan kuvaukseksi ”jollakulla on jauhot suussa”.

Heinosen mukaan rakennesuhteista koostuu verkosto, jonka polkuja pitkin syntyy myös epätavallisia muunnoksia kuten vaikkapa “rykiä jauhot suusta”. Lisäksi kahden tai useamman osan vaihtelussa jokin esimerkiksi lähtee kuin ”talkkari peltikatolta” tai ”telkkä pöntöstä”.

Heinosen mukaan sanonnat voivat muuttua useammasta syystä.

– Joskus puhuja yksinkertaisesti unohtaa sanatarkan ilmauksen tai sanatarkkuus ei ole edes tärkeää. Joskus taas halutaan leikitellä tai käyttää omaperäisiä muunnoksia oman näppäryyden osoittamiseksi.

Väitöksessään Kielitoimiston sanakirjan toimittajana työskentelevä Heinonen osoittaa, ettei vaihtelua voi koskaan esittää sanakirjoissa lähimainkaan täydellisesti. Lisäksi kieli muuttuu.

– Työssäni mielipiteitä jakoi esimerkiksi se, onko jonkin kauppaaminen ”asevelihintaan” edelleen käypä ilmaus. Tuoreet lehtiosumat osoittavat, että ilmausta esiintyy yhä.

FM Tarja Heinonen väittelee 25.1.2013 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta “Idiomien leksikaalinen kuvaus kielenkäytön ja vaihtelun näkökulmasta”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Arppeanumin luentosali, Snellmaninkatu 3.

Vastaväittäjänä on dosentti Jarmo Jantunen, Oulun yliopisto, ja kustoksena professori Urho Määttä.

Väitöskirjan elektroninen julkaisu on luettavissa E-thesis-palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Tarja Heinonen
tarja.heinonen(at)kotus.fi

Uusi kirja: Balkanin kansallisia identiteettejä uusista näkökulmista

|

Kuva: Nykykielten laitosSlavica Helsingiensia ‑sarjassa on ilmestynyt kirja Balkan Encounters: Old and New Identities in South-Eastern Europe, jonka kahdeksan tieteellistä artikkelia käsittelevät Balkanin etnisiä ja kielellisiä ryhmiä uusista näkökulmista. 

Mitä mieltä Bosnia-Hertsegovinan ja Montenegron nuoret ovat serbokroaatin kielen pakotetusta hajoamisesta? Keitä ovat Kosin ja Rhodoksen muslimit? Miten Bosnian muslimien identiteetti näkyy lasten nimissä? Miksi Koillis-Kreikassa asuu kaksi erilaista kolmikielistä vähemmistöä? Miten kreikkalainen kulttuuri vaikutti Bulgarian ja Makedonian kansalliseen heräämiseen? Missä Balkanilla sijaitsee Rauhanpuisto?

Kirjan on toimittanut Suomen Akatemian rahoittama tutkimusprojekti Balkanin kielisosiologinen nykytilanne.

Jouko Lindstedtin ja Max Wahlströmin toimittaman kirjan PDF-versio on luettavissa
Slavica Helsingiensian verkkosivuilla.

Pliis on uinut suomeen – ja se on ihan jees?

|

Kirjoitetussa kielessä pliis näkyy toistaiseksi lähinnä internetissä.Helsingin yliopiston englannin ja suomen kielen tutkijat Elizabeth Peterson ja Johanna Vaattovaara kartoittivat opiskelijoidensa kanssa, kuinka englannin pliis-sanan käyttöön suomen kielessä suhtaudutaan. Tulokset osoittavat, että sanaa käytetään koko maassa kaikissa ikäryhmissä. Tutkijoiden mukaan pliis onkin nyt suomea.

Tutkimukseen osallistuneet vastaajat pitävät pliis-ilmauksen tyypillisimpinä käyttäjinä nuoria eteläsuomalaisia kaupunkilaisnaisia.

– Pliis-sanaa pidetään tyypillisesti pissiskielenä ja urbaaniin tyyliin kuuluvana nuorten naisten ilmauksena, samaan tapaan kuin esimerkiksi nousevaa intonaatiota ja sihisevää ässää, mutta tämä ei ole ilmiön koko kuva, Kielikeskuksessa pedagogisena yliopistonlehtorina työskentelevä Vaattovaara sanoo.

Nuoret kaupunkilaiset naisvastaajat kertovat muita useammin käyttävänsä sanaa. Tästä huolimatta pliis tunnetaan kaikkialla Suomessa, ja myös lähes puolet miesvastaajista tunnusti käyttävänsä sanaa joskus.  Naisista jopa kolme neljästä katsoi, että pliis kuuluu heidän sanavarastoonsa. Sanan laajasta alueellisesta ja sosiaalisesta levinneisyydestä kertoo se, että joka kolmannen vastaajan mukaan ilmauksen voi kuulla kenen hyvänsä suusta.

Englannin kielestä lainattujen sanojen joukossa pliis on erityinen, sillä se on asettunut meillä omanlaiseensa tehtävään. Tutkijoiden mukaan pliis ei suomen kielessä olekaan enää englantia, vaan se on asettunut osaksi suomalaista puhekieltä.

– Englannin kielessä please voidaan sujauttaa lähes mihin tahansa lauseeseen. Suomessa pliis ei sen sijaan ole neutraali ja rutiininomainen ilmaus, sanoo englantilaisen filologian yliopistonlehtori Elizabeth Peterson.

Tutkijoiden mukaan sanalle oli suomen kielessä tilaus, sillä pliis tekee jotain, mihin ”kiitos” ei pysty.  Puheessa pliis ei enää välttämättä edes herätä huomiota, mutta kirjoitettuun muotoon se on levinnyt ainakin toistaiseksi vain internetissä.

Kielitoimiston sanakirjasta pliis-sanaa on turha etsiä. Esimerkiksi jees kirjasta kuitenkin jo löytyy.  Kotimaisten kielten keskuksesta kerrotaan, että sanakirjan seuraavaan versioon pliis saatetaan hyvinkin lisätä.

Helsingin yliopiston nykykielten laitoksen rahoittamaan tutkimukseen osallistui 415 ihmistä eri puolilta Suomea kesällä 2011. Vastaajat tavoitettiin Facebookin kautta. Valtaosa heistä oli 20–34-vuotiaita, mutta joukossa oli myös tätä nuorempia ja vanhempia vastaajia.

Johanna Vaattovaara: Myyttejä ja faktoja puhekielestä
10. tammikuuta kello 17.40 ”Tiesitkö tämän? Tiedettä Kampissa” -tiedetapahtumassa Kampin kauppakeskuksessa.

Lisätiedot:

Johanna Vaattovaara
pedagoginen yliopistonlehtori

puh. 040 555 1616
johanna.vaattovaara@helsinki.fi

Elizabeth Peterson
englantilaisen filologian yliopistonlehtori

puh. 045 650 7010
elizabeth.peterson@helsinki.fi

Väitös: Kökköenglanti uppoaa opiskelijoihin parhaiten

|
Jaana Suviniitty Kuva: Nykykielten laitosJaana Suviniitty. Kuva: Nykykielten laitos 

Tuore väitös osoittaa, että suomalaiset opiskelijat ymmärtävät parhaiten englantia, kun se ei ole opettajan äidinkieli. Opiskelijoiden mielestä englanti yleiskielenä eli lingua francana (ELF) on helposti ymmärrettävää, koska se on riisuttu kielellisistä hienouksista. Opettajat myös varmistavat eri menetelmin, että he tulevat ymmärretyksi. FM Jaana Suviniityn englantilaisen filologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan 14. joulukuuta.

Yliopistot ovat panostaneet kansainvälistymiseen 90-luvulta asti. Käytännössä yliopistoihin on perustettu englanninkielisiä maisteriohjelmia ja lisätty englanninkielistä opetusta.

Väitöksessään Suviniitty selvitti englanninkielisen maisteriohjelman toimintaa ja opiskelijoiden näkemyksiä englanninkielisestä opetuksesta. Tutkimusaineisto koostuu luentojen videotallenteista ja niiden litteraateista sekä opiskelijoiden kyselylomakevastauksista.

Vastausten perusteella luennot jaettiin haastaviin ja helposti lähestyttäviin. Tavoite oli selvittää, mikä erotti näitä luentoja.

Litteraatit paljastivat, että helposti lähestyttävillä englanninkielisillä luennoilla opettajat käyttivät vuorovaikutteisia menetelmiä huomattavasti enemmän. Lisäksi aineisto osoitti, että suomenkielisillä luennoilla vuorovaikutteisia menetelmiä käytettiin odotusten vastaisesti vähemmän kuin ELF-luennoilla. Tulokset poikkeavat merkittävästi monista aiemmista tutkimuksista.

– Opiskelijat saattoivat kuvailla luennoitsijan kieltä kökköenglanniksi, mutta silti luento nousi vertailussa kaikista ymmärrettävimmäksi. ELF-luennoitsijat kuvittelevat usein kielitaitonsa riittämättömäksi ja haluavat tämän takia opiskelijoiden osallistuvan luentoihin, Suviniitty sanoo.

Tutkimus osoittaa, että ELF-luennot ja niihin perustuvat englanninkieliset maisteriohjelmat eivät haittaa oppimista tai luentojen ymmärtämistä. Tämä perustuu siihen, että englantia vieraana kielenä puhuvat luennoitsijat käyttävät kielessä
– tietoisesti tai vaistomaisesti – vuorovaikutteisia työkaluja viestin perille menon varmistamiseksi.

FM Jaana Suviniitty väittelee 14.12.2012 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta Lectures in English as a Lingua Franca – Interactional Features (Englanninkielisten luentojen vuorovaikutteiset piirteet). Väitöstilaisuus järjestetään Metsätalossa,  Sali 1, Unioninkatu 40.

Vastaväittäjänä on dosentti Hilkka Stotesbury Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Anna Mauranen.

Väitöskirjan elektroninen julkaisu on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

Jaana Suviniitty
jaana.suviniitty@aalto.fi
050 590 3491