Slavica Helsingiensia 40 ilmestynyt

Instrumentarium of Linguistics: Sociolinguistic Approaches to Non-Standard Russian (Slavica Helsingiensia 40, toim. Arto Mustajoki, Ekaterina Protassova, Nikolai Vakhtin) on ilmestynyt.

Sisällysluettelo, tilaukset ja pdf-versio: http://www.helsinki.fi/slavicahelsingiensia/preview/sh40/

Description / Описание

The dissemination of the Russian language in the world has taken place over the centuries, leading to the appearance of both permanent and ephemeral varieties of Russian speech affected by language con­tact and language mixing. In today’s situation, regional varieties of non-standard Russian are mainly studied from a sociolinguistic point of view, but ethnographic, psycholinguistic, and discourse analytic methods are used as well. The present collection of articles is an attempt to uncover the mechanisms of language contact in its historical and synchronic aspects, in Russia, the CIS, and ‘the far abroad’.

Распространение русского языка в мире происходило на протяжении ве­ков, вызывая появление контактных и смешанных разновидностей русской речи, устойчивых или преходящих. В современной ситуации региональные варианты нестандартного русского изучаются прежде всего социолингви­стическими, но также этнографическими, психолингвистическими, дискурс-аналитическими методами. Настоящий сборник представляет собой попытку вскрыть механизмы языкового контакта в историческом и син­хронном плане, как на территории России и стран СНГ, так и в дальнем за­рубежье.

Product Details, Order Information, and PDF Version: http://www.helsinki.fi/slavicahelsingiensia/preview/sh40/

Monipuolisesta kielitaidosta pidettävä kiinni

Englannin ylivalta jatkuu lukiolaisten kielivalinnoissa, sillä lähes kaikki tänä vuonna lukion oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet englantia kotimaisten kielten lisäksi, ilmenee Tilastokeskuksen keskiviikkona julkaisemista luvuista. Helsingin yliopiston nykykielten laitoksella kielten opiskelun vähenemistä ja samalla suomalaisten kielitaidon kaventumista pidetään huolestuttavana.

– Opiskeltavien aineiden kurssivalikoima on lukiossa laajentunut, ja pakollinen ruotsi syö tilaa muilta kieliltä. Tämä voi vaikuttaa etenkin poikien kiinnostukseen valita ylimääräisiä kieliä, ranskan kielen professori Mervi Helkkula arvioi.

Valinnaisten kielten opiskelu kiinnostaakin lukiossa tyttöjä huomattavasti enemmän kuin poikia. Toiseksi suosituimpana kielenä, mutta selväsi englannin takana, jatkaa saksa, jota on opiskellut joka neljäs lukion suorittaneista.

Espanjan suosio kasvaa – ranskan taitajista pula

Seuraavina tulevat ranska ja espanja, joiden opiskelijamäärät olivat lukion päättäneiden valitsemissa kielissä lähes tasoissa. Ranskaa opiskeli lukio-opintojensa aikana 17 ja espanjaa 16 prosenttia opiskelijoista.

Espanjan kieli on poikkeuksellisessa asemassa siinä, että sen opiskelijamäärät ovat viime vuosina olleet kasvussa. Iberoromaanisten kielten professorin Timo Riihon mukaan suosiolle on monta syytä.

– Globalisaation kautta maailma on muuttunut, ja ihmisillä on Espanjan lisäksi kontakteja paljon myös Latinalaiseen Amerikkaan. Lisäksi espanjan kieli kuuluu ja näkyy nykyisin esimerkiksi televisiosarjoissa, musiikissa ja vaikkapa ravintoloiden nimissä. Ei pidä unohtaa myöskään sitä, että espanjaa puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä.

Samaan aikaan ranskan opiskelijamäärät ovat laskeneet. Mervi Helkkulan mukaan tämä on valitettavaa, sillä sekä ranskaa että suomea osaavista ihmisistä on jatkuvasti pula. Hänen mukaansa ranskan taito on esimerkiksi EU:ssa välttämätön, jos haluaa hoitaa tehtävänsä hyvin. Kielten lisäksi tarvitaan kulttuurin tuntemusta

Liike-elämä ja kulttuuri kohtaavat

Vaikka saksan kieli on yhä tukevasti toisena, myös sen suosio on laskussa, sillä vielä vuonna 2007 saksaa oli opiskellut joka kolmas lukiosta valmistuneista.

– Liike-elämän selvitysten mukaan saksa on kuitenkin se kieli, jota rekrytoijat toivovat hakijoiden osaavan. Englannin kielen taitoahan pidetään nykyään itsestäänselvyytenä. Kannattaa myös muistaa, että Berliini on palannut Euroopan luovan kulttuurielämän keskukseksi, germaanisen filologian professori Irma Hyvärinen sanoo.

Venäjää oli opiskellut noin seitsemän prosenttia lukion tänä vuonna päättäneistä. Vaikka opiskelijoiden määrä onkin noussut viime vuosina muutaman prosenttiyksikön, on luku jo yksin maantieteellisen sijaintimme huomioon ottaen alhainen.

– Kehityksen suunta on sinänsä ilahduttava, mutta seitsemän prosenttia lukiosta valmistuneista ei riitä vastaamaan tarpeisiin, joita liike-elämän selvityksissä on toistuvasti tuotu esiin. Ei ole myöskään mitään syytä olettaa, että asioiminen venäläisten tahojen kanssa onnistuisi jatkossakaan pelkän englannin pohjalta. Menestyminen Venäjällä edellyttää paitsi venäjän kielen myös venäläisen kulttuurin, perinteiden ja tapojen tuntemusta, sanoo venäjän kielen professori Ahti Nikunlassi.

Liike-elämän tarpeiden lisäksi kielitaidolla on toinenkin ulottuvuus, muistuttaa Irma Hyvärinen. – Kielen kautta ihminen hahmottaa maailmaa eri tavalla. Kielten osaaminen tekee ihmisistä moniarvoisempia ja auttaa hyväksymään ja ymmärtämään toisia.

Helsingin yliopiston nykykielten laitoksella opetetaan ja tutkitaan Euroopassa puhuttavia kieliä, kulttuuria ja kirjallisuutta. Opetusta tarjotaan kaikkiaan 23 kielessä.

Mikrofoni niskassa 24 tuntia

Lingvistit Svetlana Stepanova ja Tatjana Šerstinova

Svetlana Stepanova ja Tatjana Šerstinova

Venäjällä on käynnissä mittava kielitieteellinen hanke. Aineiston keräämiseksi tutkijat kiinnittivät mikrofonit 50 pietarilaisen niskaan vuorokaudeksi. Helsingin yliopiston nykykielten laitoksen CLARIN-seminaarissa vierailleiden kielitieteilijöiden analysoimista tallenteista on noussut Venäjällä pienoinen kohu.

Venäläismediassa on kauhisteltu etenkin sitä, kuinka huonoa ihmisten käyttämä kieli puhuttuna on. Tallenteet osoittavat, että etenkin miehet kiroilevat enemmän kuin mitä yleisesti on ajateltu, kertovat ORD-nimellä kulkevaa Pietarin valtiollisen yliopiston hanketta vetävät lingvistit Svetlana Stepanova ja Tatjana Šerstinova.

Tutkittavat valittiin tarkoin edustamaan eri ikäryhmiä ja yhteiskuntaluokkia ja he kävivät läpi myös psykologiset testit. Tärkeä kriteeri oli, että tutkimukseen osallistuvat suhtautuivat luonnollisesti mukanaan kulkevaan mikrofoniin, jonka kautta audioraidoille tallentui puhetta aamiaispöydästä, metromatkoista, puhelinkeskusteluista ja kosteista illanvietoista.

Miksi tosi-tv ei kelpaa?

Tutkimukseen osallistuneiden 17–70-vuotiaiden lisäksi ääninäytteitä kertyi myös mikrofonia kantavien kanssa keskustelleilta, kaikkiaan 650 ihmiseltä.

Valtaosa eli yli 40 prosenttia keskusteluista käytiin työpaikalla. Tutkijoille oli yllätys, että töissä puhutaan etupäässä kaikesta muusta kuin työasioista.

– Lasten ongelmista, talouskriisistä ja edellispäivän jalkapallotteluista. Työasiat jäävät selvästi vähemmistöön, luettelee Stepanova.

Hankkeen tutkijajoukko on ollut aidosti poikkitieteellinen ja jatkossa korpuksen toivotaan auttavan esimerkiksi sosiologeja tulkitsemaan ihmisten mutkikasta käyttäytymistä.

Eikö tosi-tv:n materiaalia, jossa kamerat seuraavat ohjelmaan osallistuvia jopa vessaan, olisi voinut käyttää tutkimusaineistona?

– Ei missään nimessä, sillä ohjelmat eivät ole tarpeeksi todellisia. Mikrofoni kulki huomaamattomasti ihmisten mukana joka paikkaan. Nauhoitettavien kohtaamat ihmiset eivät tienneet, että heitä nauhoitettiin ja jopa tutkittavat itse unohtivat mikrofonin , Sherstinova selventää.

Hänen tulkintaansa tukee se, että materiaali sisältää monia näytteitä, joissa ihminen puhuu itsekseen. Tallennetuista keskusteluista on saatu analysoitua toistaiseksi noin kymmenen prosenttia. Tulokset ovat muun muassa osoittaneet, että miehet puhuvat kiinan ja englannin tapaan myös venäjää naisia nopeammin.

CLARIN – massiivinen ja tärkeä hanke

Helsingissä venäläiskollegoille esiteltiin valtavaa, yleiseurooppalaista CLARIN-hanketta, joka saattaa tuoda venäläiskorpukset suomalaisten saataville.

Sen tavoite on tuoda erilaiset korpukset, kuten suomalaisten sanomalehtien vuosikerrat tai ORD-hankkeen litteroidut aineistot niitä tarvitsevien ulottuville sähköisessä muodossa ja luoda samalla niiden esittämiselle yhtenäiset standardit. Tällöin päästäisiin eroon tutkimusta haittaavista tai sen estävistä löydettävyys-, saatavuus- ja lupaongelmista.

Suomessa hankkeen vetovastuu on nykykielten laitoksella kieliteknologian oppiaineessa.

FT Mihail Kopotev venäjän kielen dosentiksi 30.11.2011

Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto on nimittänyt FT Mihail Kopotevin venäjän kielen dosentiksi 30.11.2011.

Petroskoin valtionyliopistossa maisteriksi valmistunut ja Pietarin valtionyliopistossa lisensiaatintyönsä tehnyt Mihail Kopotev, 38, on työskennellyt Helsingin yliopistossa tutkijana vuodesta 2001 lähtien. Hänen väitöskirjansa (2009) aiheena olivat syntaktisen idiomatisoitumisen periaatteet (Principles of syntactic idiomatization), ja hänen tieteellisen kiinnostuksen kohteitaan ovat korpuslingvistiikka, kognitiivinen lingvistiikka, funktionaalinen lauseoppi, historiallinen kielentutkimus ja opetusmetodologia. Vapaa-aikanaan hän harrastaa vuorikiipeilyä ja valokuvausta.

Espanjan kieli vei tulevan tohtorin Filippiineille

Kielitieteellistä kenttätyötä Ternaten kylässä. Kuva: Eeva Sippola

Kielitieteellistä kenttätyötä Ternaten kylässä. Kuva: Eeva Sippola

FM Eeva Sippolan tuore väitöskirja on ensimmäinen taltiointi ja kielioppi noin 3000 ihmisen puhumasta Ternaten chabacanosta. Tutkimusta varten Sippola matkusti viimeisen kahdeksan vuoden aikana useaan kertaan Ternaten kylään Filippiineille. Hän opetteli siellä kieltä, asui paikallisissa perheissä ja haastatteli ja nauhoitti chabacanon puhujia.

Ternaten chabacano on yksi harvinaisista espanjalaisista kreolikielistä, jolla tarkoitetaan kahden tai useamman kielen kosketuksesta syntynyttä uutta kieltä.

– Ternaten chabacano kielioppi eroaa sen syntyyn vaikuttaneista kielistä. Siinä on vähemmän taivutuspäätteitä ja kategorioita kuin espanjassa tai tagalogissa ja pääosin espanjalaisperäinen sanasto, mutta kielen rakenne tekee ymmärtämisen vaikeaksi espanjankieliselle.

Eeva Sippola ja Ternaten kylän lapsia

Eeva Sippola ja Ternaten kylän lapsia

Sippolan tutkimuksesta selviää, miten myös tagalogia ja englantia puhuva monikielinen yhteisö on muovannut Ternaten chabacanoa. Kielioppia voidaan hyödyntää espanjalaisen filologian ohella maailman kielten vertailevassa tutkimuksessa ja kielikontaktien tutkimuksessa. Sippola uskoo, että sillä on merkitystä myös Ternaten asukkaille oman paikallisen kieli-identiteetin tukemisessa.

– Chabacano on tietessä käytetty nimi, joka espanjaksi tarkoittaa karkeaa, kömpelöä, rahvaanomaista. Ehkä espanjalaiset kuvittelivat, että chabacano oli vain huonosti opittua espanjaa, eikä oma uusi kielensä. Ternatelaisille chabacano on melko tuntematon nimitys, ja he kutsuvat kyläänsä ja kieltään nimellä bahra, Sippola kertoo.

Tutkimuksen aineiston muodostavat pääosin puhutun kielen näytteet, sillä Ternaten chabacanon puhujat eivät yleensä kirjoita kieltään.

Eeva Sippola väittelee 9.12.2011 kello 10 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta “Una gramática descriptiva del chabacano de Ternate” (Ternaten chabacanon deskriptiivinen kielioppi). Espanjalaisen filologian alaan kuuluva väitöstilaisuus järjestetään Metsätalossa, sali 1 (Unioninkatu 40).  Vastaväittäjänä on professori Mauro Fernández, Universidad de A Coruña ja kustoksena professori Timo Riiho.

Väitöskirjan elektronisen julkaisun voi lukea E-thesis-palvelussa.