Helsingin yliopiston avointen kirjojen Helda Open Books on kasvanut jo yli 130 kirjan kokoelmaksi. HOB-julkaisupalvelu on yliopiston tutkijoiden ja opettajien käytössä. Tässä blogipostauksessa neljä tutkijaa poimii Helda Open Booksista omat lukuvinkkinsä ja kertoo ajatuksiaan avoimesta monografiajulkaisemisesta, erityisesti siihen liittyvistä haasteista.
”Kirja on hyvä julkaista avoimena, koska haluan, että sitä käytetään”
Yliopistonlehtori Ulrike Richter-Vapaatalo halusi julkaista saksan kielen oppikirjansa ensin painettuna. Sähköinen avoin julkaiseminen Helda Open Booksissa osoittautui kuitenkin hyväksi vaihtoehdoksi; avoin saatavuus varmistaa sen, että monikieliseen kontekstiin suunniteltu oppi- ja tietokirja on helposti erilaisten kielten opiskelijoiden saatavilla.
Jatka lukemista ””Kirja on hyvä julkaista avoimena, koska haluan, että sitä käytetään””
Editori-tarinat: LUMAT – alansa huippulehti matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetuksen tutkimuksessa
”Teemme lehteä pienellä budjetilla oman työajan puitteissa ja melko paljon myös työajan ulkopuolella. Editori tarjoaa meille vähän helpotusta työtaakkaan esimerkiksi ylläpidon ulkoistamisella”, yliopistonlehtori Johannes Pernaa kertoo alansa johtaviin lehtiin kuuluvan LUMATin syistä siirtyä Helsingin yliopiston kirjaston Editori-julkaisualustalle. Haastattelussa hän avaa myös tieteellisen lehden pyörittämisen arkea toimitustyöstä markkinointiin.
Miksi edistän avointa tiedettä? – kuusi vastausta kysymykseen
Avoimen tieteen edistäminen koetaan globaaliksi ja paikalliseksi asiaksi, joka liittyy tieteen tekemisen perusasioihin: metodologiaan, tiedon laatuun ja luotettavuuteen, yhteistyöhön – ja tieteen edistämiseen. Näin voisi tiivistää kahdeksan tutkijana, hallinnon puolella tai tukipalveluissa työskentelevän vastaukset Think Open -blogin pienimuotoiseen tiedusteluun, joka toteutettiin osana käynnissä olevaa Open Access -viikkoa (19.–25. lokakuuta 2020). Otsikon kysymystä voivat pohtia muutkin – vastaa Twitterissä aihetunnisteella #MiksiAvoinTiede tai #WhyOpenScience.
Jatka lukemista ”Miksi edistän avointa tiedettä? – kuusi vastausta kysymykseen”
”Oli tärkeää julkaista teos avoimesti, jotta se olisi mahdollisimman helposti kiinnostuneiden lukijoiden saatavilla”
Krister Talvisen keväällä julkaistu teos tutkimuksen vaikuttavuudesta ja rahoitushakemusten tekemisestä on löytänyt hyvin lukijansa: Added value -teosta on ladattu Helda Open Books -sivuilta jo yli 3300 kertaa. ”Olen melko varma, että ilman avointa julkaisemista ja Helda Open Booksia, teokseni näkyvyys ja hyödyntäminen olisi jäänyt vaatimattomaksi.” Talvisen haastattelu on osa Helda Open Books -teosten vaiheita esittelevää kirjoitussarjaa.
Editori-tarinat: Journal for Reproducibility in Neuroscience – vertaisarvioitu open access -lehti
”Ydinasia on se, että julkaisualusta täyttää merkittävän aukkokohdan tieteellisessä julkaisemisessa: yliopistolähtöisten lehtien tarpeen”, toteaa vertaisarvioidun Journal for Reproducibility in Neuroscience -lehden päätoimittaja Plinio Casarotto. Casarotton haastattelu aloittaa juttusarjan, jossa esitellään Helsingin yliopiston Editori-alustalla julkaistavia avoimia lehtiä.
Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa
Miten Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkistoon tallennetut avoimet julkaisut leviävät maailmalla? Tätä ei ole aiemmin selvitetty, mutta tässä blogiartikkelissa luodaan katsaus aiheeseen pienen otantatutkimuksen avulla. Kahdentoista julkaisun satunnaisotannan perusteella voidaan todeta, että rinnakkaisjulkaisut leviävät (indeksoituvat) yleisesti ottaen hyvin eri verkkopalveluihin, mutta indeksoitumisessa on myös paljon julkaisutyyppi- ja palvelukohtaisia eroja.
Jatka lukemista ”Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa”
Miksi CC BY ja CC0 ovat avointen lisenssien suosituksia?
Avointa Creative Commons -lisenssiä valitessaan tutkijalle ehdotetaan usein vaihtoehdoksi CC BY- tai CC0-lisenssiä riippuen siitä, onko kyse julkaisuista vai tutkimusaineistoista. Tämä blogipostaus kertoo, miksi näitä suositellaan, ja mitä tutkija valitsee, jos hän valitsee CC BY- ja CC0-lisenssin.
Jatka lukemista ”Miksi CC BY ja CC0 ovat avointen lisenssien suosituksia?”
Korona avaa tiedettä, kansallisessa koordinaatiossa ahkeroidaan ja Plan S lähestyy – katsaus avoimen tieteen alkuvuoteen
Mitä avoimessa tieteessä on tänä vuonna tapahtunut? Tämä blogiartikkeli summaa alkuvuoden keskeiset asiat, ja kertoo, millaisia vaikutuksia koronapandemialla on ollut tieteen avoimuuteen, mitä linjauksia avoimen tieteen kotimaisessa yhteistyössä on tuotettu ja mitä viilauksia vuodenvaihteessa 2021 voimaan astuvaan Plan S -suunnitelmaan on tehty.
”Tiedeyhteisö ei ole ryhmittynyt yhden lipun alle” – Markku Löytönen on seurannut avoimen julkaisemisen kehitystä alusta asti
Maantieteilijä ja tietokirjailija Markku Löytönen on pitkän linjan open access -aktiivi, jolle tieteen avoimuus on läpi työuran tarkoittanut julkaisuja laajempaa näkökulmaa. Tässä blogihaastattelussa professori emeritus kertoo tieteellisen julkaisemisen leireistä tiedeyhteisön sisällä, maantieteen alan OA-käytännöistä, avoimista oppimateriaaleista ja avoimen julkaisun perustamisesta.