375 humanistia: Juha Föhr

Juha Föhr ryhtyi aikuisena opiskelemaan kieliä. Saksan ja ranskan lisäksi hän opiskelee parhaillaan italiaa, koska kielet avaavat ikkunoita eri kulttuureihin. Föhrille opiskelu ei ole väline vaan elämäntapa.

Tutustu Juha Föhriin 375 humanistia -verkkosivustolla

Juha Föhr Metsätalon ovella keväällä 2015. Kuva: Mika Federley.​

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.

Käännökset pelastavat ihmishenkiä

Translators without borders eli kääntäjät ilman rajoja on järjestö, joka kaataa kielimuureja. Se tarjoaa ilmaisia käännöspalveluita hyväntekeväisyysjärjestöille.

Lori Thicke. Kuva: Mika Federley

Kyseessä on maailman suurin humanitääristen kääntäjien yhteisö, joka pystyy satojen eri kieliparien kääntämiseen.  Yli 3 000 ammattilaiskääntäjää lahjoittaa järjestön kautta aikaansa. Käännösten määrä lähestyy jo 9 000 000 sanaa vuodessa; markkinahinta tälle työpanokselle olisi noin 2 000 000 Yhdysvaltain dollaria. Hyväntekeväisyysjärjestöt pystyvät käyttämään säästyneet rahat varsinaiseen toimintaansa ja saavat enemmän aikaiseksi.

Järjestön toinen perustaja Lori Thicke vieraili Helsingin yliopistolla 10.4. Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumissa puhumassa siitä, miten käännösten avulla voidaan varmistaa, että maailman vähäosaisimmatkin pääsevät käsiksi tärkeään tietoon.

Lue koko juttu Humanistilehdestä

Piirtäminen on ilmaisua vapaimmillaan

Charlie Hebdo -piirtäjänä tunnettu Bernard ”Willem” Holtrop haluaa sanoa asiat suoraan. Satiiri on hänen tapansa koetella sananvapauden rajoja.

Willem vieraili Helsingissä 23.3.2015 Satiiri ja sananvapaus -paneelissa. Tilaisuuden järjesti Helsingin yliopiston ranskalaisen filologian oppiaine. Kuva: Mika Federley

Willem vieraili Helsingissä 23.3.2015 Satiiri ja sananvapaus -paneelissa. Tilaisuuden järjesti Helsingin yliopiston ranskalaisen filologian oppiaine. Kuva: Mika Federley

– Satiirin tehtävä on pistää ruotuun sellaiset ihmiset, jotka kuvittelevat olevansa muiden yläpuolella. Se yrittää saada ihmiset katsomaan maailman tapahtumia kriittisesti ja samalla saada heidät nauramaan. Olisi kuitenkin varsin optimistista odottaa, että ihmiset muuttaisivat ajatteluaan kuvieni perusteella, Willem sanoo.

Satiirilla on vahva asema erityisesti ranskalaisessa lehdistökulttuurissa. Satiiriset piirrokset nauttivat journalismissa erityisestä vapaudesta.

– Lehtiartikkelia voidaan toimituksessa lyhentää niin, ettei toimittaja saa sanoa täysin mitä haluaa. Piirrosta sen sijaan ei voi muokata, joten se on julkaistava sellaisenaan tai ei ollenkaan, hän selittää.

Pilapiirtäjän työympäristö. Piirros teoksesta Willem Akbar !, julkaistu Willemin luvalla.

Pilapiirtäjän työympäristö. Piirros teoksesta Willem Akbar !, julkaistu Willemin luvalla.

Vaikutus tehtävä välittömästi

Willem piirtää, koska ei koe olevansa hyvä puhuja, mutta haluaa kuitenkin keskustella. Aiheita riittää aina.

– Todellinen työni on siinä, että katson televisiota, kuuntelen radiota ja luen lehtiä – pysyn perillä siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Itse piirtäminen käy nopeasti, hän kertoo.

Willem väittää, ettei ole mitään aiheita, joista hän ei voisi piirtää.

– Rajoja ei ole, mikään ei ole pyhää. Jos kadun jotain piirrostani jälkikäteen, kyse on paremminkin siitä, etten esittänyt pointtiani tarpeeksi suorasti, hän selittää.

Piirtäjä joutuu etsimään rajaa suoruuden ja ilmiselvyyden välillä.

– Saatan pohtia mielessäni kuvan ideaa koko päivän, mutta kuvan on tehtävä vaikutus lukijaan parissa sekunnissa. Jos vitsin joutuu selittämään, se on kuollut jo syntyessään, Willem sanoo.

Piirtäminen aseena

Terrori-iskut Charlie Hebdon toimitukseen tammikuussa ja Kööpenhaminassa järjestettyyn sananvapaustapahtumaan helmikuussa kuohuttivat maailmaa.

– Satiirisesta piirtämisestä on tulossa vaarallista, mutta minun vain täytyy jatkaa. Kaiken, mitä saan päähäni, on myös tultava ulos, Willem kertoo.

Willem on ilmaissut itseään piirtämällä vuosikymmenten ajan. Häntä motivoi suuttumus.

– Olen vihainen. Erityisesti nyt, kun niin moni kollegani on kuollut – mutta jo sitä ennenkin maailmassa oli paljon syitä suuttumiseen. Piirtäminen on minun aseeni, hän kiteyttää.

Uudet ystävät. Piirros teoksesta Willem Akbar !, julkaistu Willemin luvalla.

Uudet ystävät. Piirros teoksesta Willem Akbar !, julkaistu Willemin luvalla.

Itsesensuuri olisi luovuttamista

Tunnelma haastattelussa vakavoituu, kun esille kaivetaan Charlie Hebdon toimituksesta otettu yhteiskuva.

– Tuo mies on kuollut. Ja hän. Ja hän. Ja hän, Willem osoittaa sormella kuvan henkilöitä yksi kerrallaan.

Willem yrittää piirtää Charlie Hebdolle nyt vielä aiempaa enemmän, kun toimitusta pyöritetään pienemmällä porukalla. Hän ei aio muuttaa linjaansa.

– Mikä tahansa itsesensuuri tarkoittaisi sitä, että tappajat ovat voittaneet, hän sanoo.

Katsomme valokuvaa erään Charlie Hebdo -vainajan hautajaisista. Arkku on tussattu täyteen kollegoiden ja ystävien viestejä ja piirroksia. Piirtäminen jatkuu.

Teksti: Anni Aarinen. Piirrokset teoksesta Willem Akbar !, julkaistu Willemin luvalla. Valokuvat: Mika Federley.

Tutustu myös

Tervetuloa ensimmäisiin Suomen kielitieteen olympialaisiin 28.–29.3.2015

Kielitieteen olympialaiset on lukiolaisille tarkoitettu kilpailu, joka tutustuttaa maailman kielelliseen moninaisuuteen. Kilpailutehtävien ratkaiseminen ei edellytä ennakkotietoja kielitieteestä tai joidenkin tiettyjen kielten osaamista, vaan yleinen kiinnostus kieliin ja looginen päättelykyky riittävät.

Kilpailutehtävät suoritetaan kisaviikonlopun (la-su) aikana verkossa.

Kielitieteen olympialaisiin osallistuminen on erinomainen mahdollisuus tutustua maailman kieliin ja kielitieteeseen. Suomen kielitieteellinen yhdistys palkitsee kilpailun voittajat ja myöntää osallistumistodistuksen kaikille osallistuneille.

Kansallisia kielitieteen olympialaisia on järjestetty jo useita vuosia esimerkiksi Virossa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Venäjällä. Vuodesta 2003 lähtien on järjestetty myös kansainvälisiä kielitieteen olympialaisia, joissa kansallisten kilpailujen voittajat ratkovat kielitieteellisiä ongelmia joukkueina. Suomessa olympialaiset järjestetään vuonna 2015 ensimmäistä kertaa.

Kilpailun järjestävät yleisen kielitieteen oppiaineryhmä, Suomen kielitieteellinen yhdistys (SKY) sekä Äidinkielen opettajain liitto (ÄOL).

Lisätietoa: http://www.linguistics.fi/kiol/