Maailmassamme korostuu nykyään voimakkaasti erilaiset konfliktit, uhat ja haasteet. Myös koulun tulisi valmistaa lapsia tällaisessa maailmassa elämiseen. Tarvittavia valmiuksia olisi mielestäni luja usko valoisaan tulevaisuuteen, hyvyyteen, yhdessä tekemiseen ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Viime aikoina positiivinen psykologia ja positiivinen pedagogiikka ovatkin kasvattaneet suosiotaan. Yksi positiivisen pedagogiikan osa-alue on luonteenvahvuuskasvatus, jonka avulla oppilaat yritetään saada huomaamaan ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan.
Olin mukana eräässä hankkeessa, jossa opettajat olivat saaneet koulutuksen vahvuuksien opettamiseen alakoulussa. Kävin tapaamassa näitä opettajia ja heidän luokkiaan. Halusin tuoda esiin oppilaiden kokemuksia ja ajatuksia tällaisesta vahvuuskasvatuksesta ja luonteenvahvuuksien merkityksestä. Tutkimukseni tavoitteena oli siis kuvata vahvuusopetukseen osallistuneiden oppilaiden käsityksiä vahvuuksista.
Aineistonkeruussa sovelsin vertaishaastattelun periaatteita, eli laitoin oppilaat haastattelemaan toinen toisiaan. He saivat valmistautua tilanteeseen keksimällä itse haastattelukysymyksiä toisilleen, ja sen jälkeen he toteuttivat haastattelun itsenäisesti ja videoivat sen. Näin pyrin saamaan oppilaiden oman äänen mahdollisimman hyvin kuuluviin.
Tutkimustuloksina sain valtavasti erilaisia ajatuksia vahvuuksista ja vahvuusopetuksesta. Oppilaat olivat kykeneviä hyvin monipuoliseen ja syvälliseen pohdintaan. Muodostin oppilaiden käsityksistä kategorioita, joihin ryhmittelin niitä jäsentääkseni suurta vastausmäärää. Merkittävä tulos oli, että oppilaiden oli vaikeaa ajatella vahvuuksia koulukontekstin ulkopuolelta. Merkittävä osa oppilaista puhui vahvuuksista osaamisena kouluaineissa. Toisaalta moni myös mainitsi luonteenvahvuuksia, kuten rohkeus, sinnikkyys ja luovuus. Oppilailla oli hyvin yhdenmukainen käsitys siitä, että luonteenvahvuuksien tunnistaminen, käyttäminen ja opettaminen on tärkeää. He esittivät laajan kirjon erilaisia perusteita teeman merkittävyydelle.
Uusin opetussuunnitelma korostaa vahvuuksien merkitystä ja esillä pitämistä. Opettajille ei kuitenkaan juuri tarjota konkreettisia välineitä, miten vahvuuksia voisi tuoda koululuokkaan. On tärkeää tietää, että myös oppilaat näkevät teeman niin merkittävänä. Ehkä oppilaatkin voisi ottaa aktiivisemmin mukaan suunnitteluun, kun heillä kerran on niin paljon sanottavaa ja asia koskee kuitenkin heitä itseään. Oppilaiden omasta motivaatiosta voisi olla hyvä lähteä rakentamaan opetuksen suunnittelua. Tutkimukseen osallistuneiden oppilaiden asenteet ja monipuoliset näkökulmat osoittavat, että on hedelmällistä tarjota ääni myös oppilaille. Vahvuusteemaa olisi tärkeää tutkia erilaisissa yhteyksissä ja ympäristöissä. Myös yhteiskunnalliseen keskusteluun tulisi saada tutkimusperustaisia käsityksiä eri tahoilta.
Iida-Lotta Lammela
“Jos ei nää niitä vahvuuksia niin sä voit missata paljon niinku ihmisestä.” – Vahvuusopetukseen osallistuneiden kuudesluokkalaisten käsityksiä vahvuuksista.