COVID-19 aiheuttama poikkeustilanne on vaikuttanut meidän jokaisen elämään. Tilanne on aiheuttanut meille uudenlaisia haasteita ja käänteitä. Olemme mukautuneet uudenlaisiin tapoihin ja järjestelyihin. Varsinkin koululaisten kohdalla on vaadittu totuttautumista erilaiseen oppimiseen muotoon: etäopetukseen. Suomen hallitus teki 16.3.2020 ensimmäistä kertaa päätöksen koulujen ja yliopistojen sulkemisesta. Tällöin oppilaille ja opettajille annettiin ainoastaan kaksi päivää aikaa siirtyä etäopetukseen. Tilanne oli hektinen, sillä se oli kaikille uusi. Sittemmin tilanne on kuitenkin rauhoittunut ja olemme jo tottuneet jossain määrin poikkeusjärjestelyihin ja erilaisiin rajoituksiin. Tästä huolimatta kansalaisten ja etenkin oppilaiden hyvinvoinnista ollaan huolissaan.
Oppilaiden hyvinvointia pyrittiin kartoittamaan erilaisin kyselyin keväällä 2020. Keväällä tehdyt tutkimukset keskittyvät pääasiassa kevään poikkeustilanteeseen siirtymiseen ja opetuksen järjestelyihin sekä opettajien ja oppilaiden asenteisiin ja digiosaamiseen. Tarkempia tunnereaktioita ei ole kuitenkaan tutkittu, vaikka tunteet kuuluvat isoksi osaksi oppimista ja koulupäiviä. Oppilaat kokevat tunteita jatkuvalla syötöllä, jolloin myös COVID-19 tilanne vääjäämättä herättää oppilaissa tunteita. Tunteilla on puolestaan vaikutusta oppilaiden motivaatioon, sitoutumiseen ja pystyvyyteen. Näin ollen niillä saattaa olla myös suuri vaikutus etäopetuksessa jaksamiseen.
Oppimisessa ja etenkin matematiikassa esiintyy erilaisia tunteita, jotka ovat kytköksissä oppilaiden suoriutumiseen. Tällaisia tunteita kutsutaan suoriutumistunteiksi. Nämä tunteet kohdistuvat pääasiassa oppilaiden henkilökohtaisiin onnistumisiin ja epäonnistumisiin oppimisympäristössä. Tämän tutkielman tavoitteena oli löytää uudenlaista tietoa lukiolaisten matematiikassa ilmenevistä suoriutumistunteista ja etäopetuksesta. Etäopetuksessa esiintyneiden suoriutumistunteiden tutkiminen on erittäin ajankohtainen aihe ja antaa uudenlaista lisätietoa COVID-19 poikkeustilanteen vaikutuksista.
Tutkielmassa tutkittiin 1031 lukiolaista, jotka olivat osallistuneet etäopetukseen. Tarkoituksena oli selvittää, missä määrin heidän suoriutumistunteensa erosivat matematiikan lähi- ja etäopetuksessa. Lisäksi tutkin, oliko matematiikan lyhyen ja pitkän oppimäärän opiskelijoiden tai sukupuolten väleillä eroja tunteiden kokemisessa. Tutkimusaineistona käytettiin Anni Sydänmaanlakan väitöskirjaa varten kerättyä aineistoa. Aineisto kerättiin alkuvuonna vuonna 2021 sähköisen kyselyn avulla. Kyselyssä käytettiin valmista AEQ-M (Achievement Emotions Questionnaire–Mathematics) -mittaria, joka koostui 5-portaisista Likert asteikollisista väittämistä. Kyseisen mittarin pohjalta rakennettiin malli, jonka sopivuutta aineistoon analysoitiin konfirmatorisen faktorianalyysin avulla. Lukiolaisten suoriutumistunteiden tutkimisessa käytettiin ei-parametrisia Wilcoxonin merkittyjen sijalukujen testiä. Matematiikan pitkän ja lyhyen oppimäärän sekä sukupuolten välisiä eroja analysoitiin Mann-Whitneyn U-testillä.
Tulokset osoittivat, että erot lähi- ja etäopetuksessa koetuissa suoriutumistunteissa olivat tilastollisesti merkitseviä. Enemmistö lukiolaisista koki etäopetuksessa enemmän tylsistymistä ja suuttumusta sekä vähemmän nautintoa ja ahdistusta kuin lähiopetuksessa. Matematiikan lyhyen ja pitkän oppimäärän opiskelijoiden välisessä vertailussa havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero. Matematiikan lyhyen oppimäärän opiskelijat tunsivat molemmissa opetusmuodoissa enemmän ahdistusta, tylsistymistä ja suuttumusta sekä vähemmän nautintoa kuin matematiikan pitkän oppimäärän opiskelijat. Sukupuolten välisessä vertailussa havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero tunteiden kokemisessa. Naiset tunsivat miehiä enemmän ahdistusta molemmissa opetusmuodoissa ja tylsistymistä etäopetuksessa. Miehet puolestaan kokivat naisia enemmän nautintoa molemmissa opetusmuodoissa.
Micaela Biese
Lukiolaisten suoriutumistunteet matematiikan lähi- ja etäopetuksessa – Opetusmuodon, oppimäärän ja sukupuolen vaikutukset koettuihin tunteisiin