Taustaa
Ensimmäiset kolme vuotta ovat keskeisessä asemassa lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Alle kolmivuotiaiden varhaiskasvatuksen pedagogiikka on täten ensiarvoisen tärkeä osa varhaiskasvatusta, mutta siitä huolimatta sen merkitystä joutuu toistuvasti perustelemaan. Kokemukseni alle kolmivuotiaiden opettajuuden vähättelystä sekä tutkimukset alle kolmivuotiaiden varhaiskasvatuksen puutteellisesta laadusta toimivat tutkielman alullepanijoina.
Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, miten varhaiskasvatuksen opettajat puhuvat pedagogisesti onnistuneesta alle kolmivuotiaiden varhaiskasvatuksesta. Lisäksi pohdin tutkielmassani onnistuneen pedagogiikan saamia merkityksiä suhteessa kansallisen arviointikeskuksen (Karvi) määrittämiin laadun prosessitekijöihin. Tutkimuksen pääkysymyksenä oli, miten alle kolmivuotiaiden lasten ryhmissä työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat puhuvat onnistuneesta pedagogiikasta.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella kahdessa varhaiskasvatusta koskevassa Facebook-ryhmässä. Aineisto koostui 32 kertomuksesta, joissa alle kolmivuotiaiden ryhmissä työskentelevät opettajat kuvasivat pedagogisesti onnistunutta päivää. Aineisto analysoitiin diskurssianalyysilla. Analyysi ja tulkinta pohjasivat vahvasti sosiaaliseen konstruktionismiin, jossa itse aineisto nähdään tutkimuksen kohteena. Diskurssianalyysin lisäksi pohdin tutkielmassa, miten onnistuneen pedagogiikan saamat merkitykset näyttäytyivät suhteessa laadun prosessitekijöihin.
Tulokset
Diskurssianalyysin avulla varhaiskasvatuksen opettajien kertomuksista nousi esille 11 alustavaa diskurssia, joista muodostui neljä laajempaa tulkintarepertuaaria: Aikuinen kohtaa lapsen -tulkintarepertuaari, Oppimisen kokonaisvaltaisuus -tulkintarepertuaari, Kukin tietää mitä tekee -tulkintarepertuaari sekä Riittämättömyyden tulkintarepertuaari. Tulkintarepertuaarit esittävät kertomuksissa keskeisimmiksi nostettuja alle kolmivuotiaiden pedagogiikan saamia merkityksiä. Tulkintarepertuaarit esiintyivät kertomuksissa osittain päällekkäisinä ja rinnakkaisina. Varhaiskasvatuksen opettajien kertomuksissa korostettiin lapsen sensitiivistä, yksilöllistä ja tämän kiinnostuksen kohteet huomioivaa vuorovaikutusta. Oppiminen nähtiin kokonaisvaltaisena ja oppimisen areenoina kuvattiin tyypillisimmin arjen toimintoja ja pienryhmätoimintaa. Kertomuksista nousi esiin myös riittämättömyyttä kuvaava puhetapa, jossa onnistuneen pedagogiikan esteiksi tuotettiin muun muassa aika ja henkilöstöresurssit.
Johtopäätökset
Tutkimustulosten perusteella alle kolmivuotiaiden ryhmissä työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat merkityksellistivät erityisesti lapsen yksilöllistä ja lämmintä kohtaamista sekä spontaania lapsilähtöistä toimintaa. Karvin laadun prosessitekijöiden näkökulmasta alle kolmivuotiaiden pedagogiikassa on kuitenkin yhä kehitettävää esimerkiksi lasten keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistamisessa sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden oppimisen sisältöjen toteuttamisessa. Hivenen huolestuttava tutkimuslöydös oli tavoitteellisuuden puute opettajien onnistunutta pedagogiikkaa kuvaavassa puheessa. Tulokset herättivät pohtimaan, onko lapsen osallisuutta tukeva oppimiskäsitys tulkittu virheellisesti varhaiskasvatuksessa, sekä miten varhaiskasvatusuunnitelman perusteiden oppimisen sisällöt toteutuvat alle kolmivuotiaiden varhaiskasvatuksessa.
Milla Inkinen
”Edes hieno aikuislähtöinen toiminta ei ole niin tärkeää kuin sensitiivinen aikuinen”. Laadukas pedagogiikka alle kolmivuotiaiden ryhmissä työskentelevien opettajien kertomuksissa.