Opetussuunnitelmaa tutkimassa
Opetussuunnitelmien tutkimuksessa on monta tapaa käsitellä tätä tärkeää ja kaikkia Suomen opettajia ja koululaisia koskevaa asiaa. Joku saattaa olla kiinnostunut niiden käyttöönotosta, toinen koulun johdon roolista ja kolmas vaikkapa kansallisista koulujärjestelmistä. Halusin gradussani tuoda näkökulman opettajia lähelle, ja siihen tarjoutui loistava mahdollisuus Koululla on väliä– hankkeessa kerätyn laajan ja edustavan kyselyaineiston kautta. Keskeinen käsite työssäni on toimijuus, joka määritellään oppimisen kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että korkeaa toimijuutta kokevalla opettajalla on motivaatiota, välineitä ja uskoa omaan oppimiseen ja haasteisiin vastaamiseen. Tässä juuri piilee tutkimuksen ajankohtaisuus; varmasti jokainen koulun tai koulutuksen kanssa tekemisissä oleva pystyy nimeämään useita nykykoulun kohtaamia haasteita. Nämä haasteet koskevat tietenkin opettajia, mutta myös koko järjestelmää opetussuunnitelma mukaan lukien. Opetussuunnitelma on nimittäin eräänlainen arvodokumentti: miten meidän kannattaisi suunnitella opetus peruskouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa? Mitä pidämme tärkeänä opettaa? Tästä syystä graduni keskittyy opettajien toimijuuden ja opetussuunnitelman uudistuksen välisiin yhteyksiin.
Tuloksia
Tulosten perusteella kävi ilmi, että opettajien toimijuuden kokemuksessa on eroja. Kaiken kaikkiaan suomalaiset opettajat kokevat kuitenkin korkeaa toimijuutta opetussuunnitelman uudistuksessa. Opettajat olivat myös vastanneet melko samankaltaisesti kyselyn väittämiin – toimijuus oli siis melko samanlaista kaikilla opettajilla, eroa oli lähinnä toimijuuden kokemisen määrässä. Vahvaa toimijuutta kokevat opettajat suhtautuivat myönteisesti opetussuunnitelman vaikutuksiin opettajien työhön ja ammatilliseen yhteisöön. Opettajien työkokemuksella, koulun sijainnilla tai sosioekonomisella asemalla ei ollut vaikutusta toimijuuden kokemukseen. Korkean toimijuuden opettajat arvioivat myös opetussuunnitelman uudistuksen onnistumisen kokonaisuudessaan myönteisemmin kuin matalan toimijuuden opettajat.
Mitä seuraavaksi?
Aikaisemmastakin tutkimuksesta tiedetään, että opettajien huomioon ottaminen opetussuunnitelman uudistamisessa on tärkeää. Ilman sitä he saattavat kokea itsensä vain suunnitelman välineinä tai toteuttajina. Tosiasiassa opettajat ovat koulutasolla opetussuunnitelman rakentajia. Tutkimuksessa tultiin myös siihen tulokseen, että suomalaisten opettajien toimijuus voi olla painottunut yksilön tekemiseen. Joskus opettajista saattaa tuntua siltä, että apua ei oikein osata ottaa vastaan vaikka sitä olisikin tarjolla. Uskomukset ja näkemykset yhteisestä pystyvyydestä ja kyvykkyydestä oppia ja vastata haasteisiin olivat kauttaaltaan matalin osuus toimijuuden kokemuksessa. Tämä tutkimus auttaa antamaan suuntaa opettajien oppimiselle ja koulujen kehittämistyölle. Kun seuraava opetussuunnitelman uudistus aikanaan pyörähtää käyntiin, päättäjillä, rehtoreilla, virkamiehillä ja opettajilla itsellään on enemmän tutkimustietoa käytettävissä. Tämä auttaa suomalaista koulujärjestelmää ja suomalaista koulua pysymään hyvänä paikkana oppia ja opettaa sekä muokkautumaan tulevaisuuden kannalta tarkoituksenmukaiseen suuntaan.
Martti Laivuori