Kuukausi: maaliskuu 2023

Vägledning är ett brett begrepp som kan ha flera olika betydelser. Det finns flera olika former av vägledning som människor oavsett ålder och livsskede kan ta del av och under den senaste tiden har det dessutom visat sig att människors behov av vägledning har vuxit. Orsaker till detta är bland annat dagens turbulenta arbetsmarknad och COVID-19 pandemin som lett till en snabb förändring och digitalisering av arbeten. Dessutom studerar människor allt längre och det finns ett konstant behov av kompetensutveckling i samhället. Med hjälp av effektiv karriärvägledning kan människor oavsett ålder och bakgrund få hjälp med att nå sin potential och klara av de förändringar som de ovannämnda orsakerna ger upphov till. Det har dock visat sig att vägledningen är bristfällig i allt för många länder och att de som har det största behovet av vägledning ofta är de som blir utan det. Tidigare studier har visat att högskole- och universitetsstudenter upplever behov av vägledning under studietiden och att kvalitativ vägledning bland annat kan öka studenters välmående och stöda dem vid övergången mellan studier och arbetsliv.

Forskningsuppgift

Med denna studie ville jag ta reda på om studenter inom den svenskspråkiga studieinriktningen för allmän- och vuxenpedagogik vid Helsingfors universitet upplever behov av vägledning under studietiden och hur detta behov i så fall ser ut. Med studien ville jag också ta reda på hur studenterna upplevt pedagogikstudierna och varför de valt att söka sig till just denna utbildning. Eftersom COVID-19 pandemin präglat världen och samhället under de senaste åren ville jag dessutom undersöka ifall distansstudierna har påverkat studenternas behov av vägledning.

I studien deltog sju studenter vid studieinriktningen för allmän- och vuxenpedagogik vid Helsingfors universitet. Forskningsmaterialet samlades in via intervjuer som sedan analyserades med hjälp av en tematisk analys. Intervjuerna ägde rum under hösten 2022.

Studiens resultat

Resultatet av studien visade att studenterna har varit nöjda med sin utbildning och sökt sig till utbildningen på grund av varierande orsaker. Resultatet visade även att studenterna har upplevt behov av vägledning, både studie- och karriärvägledning, under studietiden men att distansstudierna inte påverkat deras vägledningsbehov nämnvärt. De valfria studiernas andel inom examen visade sig vara en stor orsak till behov av vägledning men även andra anledningar till vägledningsbehovet framkom så som behov av att diskutera karriärmöjligheter efter examen, praktiska aspekter angående studierna samt behov av att bli sedd och bekräftad av vägledaren. Resultatet av studien stöder tidigare forskning kring ämnet och lyfter fram vikten av vägledning under studietiden. Kvalitativ vägledning som utgår från studentens eget behov där vägledaren ställer utmanande frågor var viktiga kriterier för vägledning som studenterna lyfte fram. Även obligatorisk vägledning under studietiden är något som studenterna tog upp och som kunde vara värt att vidareutveckla.

Ella Rönnberg

Vikten av vägledning för studenter under studietiden. En kvalitativ studie om universitetsstudenters upplevelser av sitt behov av karriär- och studievägledning

Graduni tutkimustehtävänä oli laajentaa käsitystä sijoituksen kokeneiden lasten ja nuorten koulunkäynnistä ja koulunkäyntiin saadusta tuesta. Pidän aihetta tärkeänä, sillä sijoituksen kokeneet lapset ja nuoret ovat monella tavalla vertaisia heikommassa asemassa. Koulutus on suuri syrjäytymiseltä suojaava tekijä aikuisuudessa, joten koulutukseen ja koulunkäynnin tukeen on mielestäni syytä panostaa. Aloitin aiheen tutkimisen jo kandidaatintutkielmassa. Silloin tein systemaattisen kirjallisuuskatsauksen sijoituksen kokeneiden nuorten koulunkäynnin tuesta. Gradussani halusin päästä syvemmällä aiheeseen, mistä syystä päätin tuottaa aineiston itse.

Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Tutkimuksen aineisto tuotettiin teemahaastatteluilla. Haastattelut toteutettiin viestipalvelu Discordissa viestimuotoisilla livekeskusteluilla. Discord on anonyymi viestintäpalvelu, mikä uskoakseni mahdollisti nuorten avoimuuden sensitiiviseen aiheeseen liittyen. Tämänkaltaisia aineistonkeruutapoja ei olla vielä paljoa hyödynnetty, vaikka näkisin, että tämänlainen anonymiteetti voisi tuottaa rikkaampaa aineistoa monenlaisissa tutkimusaiheissa. Tutkimukseen haastateltiin kuutta sijoituksen kokenutta nuorta, jotka kertoivat kokemuksistaan liittyen koulunkäynnin ja koulunkäynnin tuen teemoihin. Haastateltavat olivat kokeneet eri pituiset sijoitukset ja heillä oli kokemusta yleisopetuksen luokasta, erityisluokasta, sairaalakoulusta ja erityiskoulusta, joten haastattelut antoivat laajasti tietoa tuen muotojen variaatioista. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tutkimustulokset olivat linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa. Sijoituksen kokeneitten nuorteen koulunkäyntiin olivat vaikuttaneet pitkäaikaisetkin mielenterveyden haasteet, joissa koulu oli osannut tukea melko huonosti. Myös näitten haasteiden varhainen tunnistaminen oli heikkoa. Toinen tutkimuksessa vahvasti esiin noussut tekijä oli sijoituksen kokeneiden nuorten koulukiusatuksi tuleminen. Kiusatuksi tuleminen heikensi koulun vaihdoksien ja poissaolojen kanssa nuorten kouluun kiinnittymistä. Tuen muodoista opettajan tai koulun aikuisen antama tuki nousi esiin sekä positiivisessa, että negatiivisessa mielessä. Aikuisen välittämistä pidettiin tärkeänä, ja toisaalta aidon välittämisen puute nostettiin haastatteluissa esiin.

Tutkimustulokset antavat tietoa sijoitettujen nuorten kaipaamista tukitoimista. Moniin sijoituksen kokeneiden nuorten koulunkäynnin haasteisiin pystyttäisiin ainakin osittain vastaamaan koko koulun tasoisilla toimilla. Tutkimustulokset osoittivat, että lasten ja nuorten kohtaamiseksi tarvitaan resursseja. Tutkimustulokset peräänkuuluttivat traumasensitiivistä kohtaamista. Nykyään tuen tarvitsevien oppilaiden lisääntyminen yleisopetuksen luokassa nosti esiin ajatuksen, olisiko luokanopettajan koulutuksessa enemmän tarvetta erityispedagogiselle osaamiselle.

 

Ella Alakomi

Sijoituksen kokeneiden nuorten kokemuksia koulusta ja koulunkäynnin tuesta

Taito on käsite, jonka määritelmä vaikuttaa olevan toistuvasti tieteellisen tarkastelun alla. Suomen kielessä sanaa taito käytetään kevyin perustein kuvaamaan sekä synnynnäisiä että opittuja kykyjä. Tällainen lavea määritelmä piilottaa alleen sen, että taito tosiasiassa on harjoittelun seurauksena saavutettua käytännön osaamista, toimintaa, tekemistä ja valmista. Varsinkin käsityötaitojen osalta on harmillista, että taidon tutkimus on perinteisesti kohdistunut suorittamiseen ja itse taito ja sen kehittymisen taustalla olevat seikat ovat jääneet vähälle huomiolle. Yksi näistä taustalle jääneistä seikoista on tekniikkakohtaiset toimintamallit ja ohjeet, jotka muodostavat taidon tiedollisen perustan. Nykyisin käsityöohjeita voi toteuttaa erilaisilla medioilla kuten piirros- ja valokuvilla sekä videoilla itsenäisen opiskelun tarpeisiin. Toteutusmediasta huolimatta tutustuminen käsityötaidon periaatteisiin edellyttää ohjeiden havainnointia. Ohjemateriaalien havainnoinnista ja merkityksestä taidon oppimiseen on kuitenkin tehty vain vähän tutkimusta.

Tutukimustehtävä

Tutkimukseni tavoitteena oli ymmärtää syvemmin havaintojen ja käsityötaidon oppimisen välistä yhteyttä ja selvittää, millaiset ohjeet tai ohjeiden yhdistelmät edistävät itsenäistä taidon oppimista verkko-oppimisympäristössä. Kiinnostukseni kohdistui erityisesti ohjemateriaalien havainnointiin ja niitä seuraaviin tiedollisiin toimintoihin. Tutkimusaiheen käsittely alkoi jo keväällä 2021, kun kehitimme ryhmätyönä Lankataitoja-verkko-oppimateriaalin palvelemaan erilaisia oppijoita neulomisen, virkkaamisen ja koukkuamisen perusteiden oppimisessa Opettaja työnsä tutkijana -kurssilla. Taidon oppimiseen tarkoitetut ohjeet toteutettiin monimediaisesti (piirrokset, valokuvat, videot), jotta niiden avulla on mahdollista tukea erilaisia oppijoita taidon oppimisessa. Omassa tutkimuksessani hyödynsin vain koukkuamisen oppimisaihiota, koska se on neulontaa ja virkkausta vähemmän tunnettu käsityötekniikka.

Tutkimuksen toteutus

Toteutin tutkimuksen laadullisena tapaustutkimuksena, koska tarkoituksenani ei ollut tavoitella tutkimustuloksen yleistettävyyttä vaan muodostaa kuvaa siitä, mitä ja millaisia havaintoja koehenkilöt tekevät ohjeista oppiakseen motorisen taidon itsenäisesti. Tavoitteenani oli myös ymmärtää tarkemmin mielen sisäisiä prosesseja, joiden avulla ohjeista tehdyt havainnot välittyvät koehenkilön käytännön toiminnaksi, osaamiseksi ja lopulta taidoksi. Käytin tutkimuksessa induktiivisen päättelyn logiikkaa, koska omat kokemukseni koukkuamisen perustaitojen oppimisessa antoivat aiheeseen esiymmärrystä ja lähtökohtia käsitteenmuodostukselle. Aineistonkeruun menetelmäksi valitsin ääneenajattelun saadakseni esille kognitiiviset prosessit, joita ohjeiden havainnoinnin ja aistitietoresurssien rotaation välillä tapahtuu.

Tutkimukseeni osallistui neljä koehenkilöä, jotka opiskelevat Helsingin yliopistossa Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa käsityönopettajaksi. He tuottivat aineistoksi videotallenteita, jotka sisälsivät ääneenajattelun lisäksi näytön videoinnin. Jotta aineiston tuottaminen tapahtui mahdollisimman autenttisissa itseopiskelutilanteissa, koehenkilöt saivat itse päättää ajan ja paikan koukkuamisen opettelulle verkko-oppimisympäristössä. Aineiston analysoinnissa hyödynsin protokolla-analyysia, joka soveltuu älyllisten toimintojen tutkimukseen.

Tulokset

Tutkimustulosten perusteella motorisen taidon oppiminen perustuu niihin havaintoihin, joita tehdään oppimisprosessissa, mutta havaintojen ohella kokeilu ja harjoittelu edistävät taidon oppimista. Tutkimus myös osoitti, että verkko-oppimateriaalien toteuttaminen monimediaisesti palvelee erilaisia oppijoita taidon oppimisessa, vaikka video-ohjeet vaativat vähemmän kognitiivista ponnistelua. Tulokset myös haastavat kehittämään joustavampia verkko-oppimisalustoja.

 

Tiina Torvinen

Havainnot ja kognitio itsenäisessä käsityötaidon oppimisessa verkko-oppimisympäristössä