Tutkimuksen taustaa
Käynnissä on ilmastokriisi, joka vaatii toimenpiteitä. Ruoka on merkittävässä roolissa, kun tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta. Jo pienillä ruokavaliomuutoksilla voidaan vaikuttaa suuresti hiilijalanjälkeen ja pienentää ilmastokuormaa. Jotta kuluttajat voisivat tehdä ilmaston kannalta parempia ruokavalintoja, on heille luotu avuksi hiilijalanjälkilaskurit. Niiden avulla kuluttajat voivat arvioida omien ruokavalintojensa ilmastokuormaa sekä saada lisää tietoutta.
Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia S-ryhmän laatiman hiilijalanjälkilaskurin käyttöä Osuuskauppa Hämeenmaan kuluttajien keskuudessa. Tavoitteena oli syventää ymmärrystä kuluttajien hiilijalanjälkilaskurin käytöstä sekä etsiä tekijöitä, jotka lisäävät kuluttajien siirtymistä kohti ilmastoystävällistä syömistä.
Tutkimuksen menetelmistä
Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla, minkä Osuuskauppa Hämeenmaa jakoi heidän Facebook-sivullansa. Kyselomakkeessa oli pakollisia kysymyksiä vastausvaihtoehtoineen sekä vapaavalintainen avoin vastausmahdollisuus. Vastauksia saatiin 266 kappaletta. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin kuvailevilla menetelmillä sekä avoimille vastauksille tehtiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Tuloksia ja pohdintaa
Aikaisemmin on havaittu, että kuluttajien sitouttaminen pitkäaikaisesti hiilijalanjälkilaskureiden käyttöön on haastavaa. Tuloksissa havaittiin, että hiilijalanjälkilaskuria ei käytetty arjessa tai sitä käytettiin pääasiallisesti vain harvoin. Kuluttajat kuitenkin olivat huolissaan ruokaostoksiensa ilmastovaikutuksista. He myös kokivat hiilijalanjälkilaskurin jokseenkin auttavan ostamaan ilmastoystävällisempiä tuotteita, vaikka se ei heidän ruokaostoksiinsa vaikuttanutkaan vähäisen käytön seurauksena. Suurimmaksi osaksi kuluttajat kokivat, että totuttujen ruokaostosten muuttaminen ilmastoystävällisiksi oli vaikeaa sekä osa kuluttajista olisi tarvinnut enemmän tietoa ja aikaa ilmastoystävällisten ruokavalintojen tekemiseksi. Kuluttajat kokivat, että hiilijalanjälkilaskurin lisäksi kaupan tulisi tarjota enemmän tukea ilmastoystävällisten valintojen tekemiseksi. He eivät kuitenkaan suoraan kokeneet tarvitsevansa tukea muilta.
Kuluttajana toimiminen on monimutkaista, sillä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Muutoksien tekeminen arjessa on haastavaa ja pahimmillaan jopa pelottavaa. Ruoan valintaa koskevia ostopäätöksiä ei ole helppoa lähteä muuttamaan yhtäkkiä, sillä taustalla vaikuttavat esimerkiksi totutut tavat ja motiivit. Vaikka kuluttajilla olisi tietoa, niin sitä on vaikea muuttaa toiminnaksi. Toisaalta ihmiset eivät usein halua tehdä muutoksia, jotka koskettavat voimakkaasti omaa elämää. Pelkkä hiilijalanjälkilaskuri ei riitä, vaikka kuluttajilla on myötämielisyyttä sitä kohtaan. Jatkotutkimuskohteena on esimerkiksi tuki arjen muokkaamiseen, mikä johtaisi pysyviin ilmastoystävällisempiin valintoihin.
Mari Kolmonen
Hiilijalanjälkilaskuri kuluttajien apuna ilmastoystävällisessä syömisessä