Tutkimuksen tausta
Tällä hetkellä voimassa olevan perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan käsityönopetuksessa tulisi toteuttaa kokonaisen käsityöprosessin vaiheita. Opetussuunnitelmassa ei kuitenkaan anneta tarkempia toimintaohjeita ja käsitteiden määrittelyt jäävät tulkitsijasta riippuvaisiksi. Käsityö on monimateriaalinen oppiaine, mikä antaa monenlaisia mahdollisuuksia ideoinnista, toteutukseen ja arviointiin asti. Käsityön opetuksen viikkotuntien vähentymisen myötä pohdin jääkö kokonaiselle käsityöprosessille aikaa toteutua. Lisäksi halusin tarkastella tehtävänantojen rakennetta ja miten oppilaiden suunnitteluprosessi mahdollistuu niiden ohjeistuksen myötä. Tutkimus koskee 7–9-luokille suunnattuja käsityönopetuksessa mahdollisesti käytettyjä tehtävänantoja. Tehtävänannot ovat laadittu voimassa olevan opetussuunnitelman julkaisun jälkeen, eli vuoden 2016 jälkeen.
Tutkimustehtävä
Tutkimuksen tehtävänä on kuvata, analysoida ja tulkita millaisia käsityön opettamisen tehtävänantoja kentällä esiintyy ja miten ne vastaavat opetussuunnitelman (2014) asettamia tavoitteita. Tutkimuskysymykset ovat: Miten opettajien luomat tehtävänannot rakentuvat? Millä tavalla kokonaisen käsityöprosessin vaiheet toteutuvat tehtävänannoissa? Millä tavalla suunnittelun vaiheet toteutuvat tehtävänannoissa? Tehtävänantojen rakennetta tarkastellaan tutkivan tuottamisen didaktisen mallin (Kallio & Metsärinne, 2017) mukaan. Tässä tehtävänantojen rakenne on luokiteltu eri mallien mukaan, jotka sijoittuvat suljettujen ja avointen tehtävien välille. Kokonaisen käsityöprosessin vaiheita tarkastellaan opetussuunnitelmassa määriteltyjen kohtien (S1-S5) mukaisesti. Käsityön suunnittelun vaiheita tarkastellaan koulujen muotoilupolun vaiheiden mukaan.
Toteutus ja aineisto
Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin teorialähtöisesti sisällönanalyysin menetelmin. Aineisto koostuu valmiista materiaalista, jonka keräsin Internetistä. Analyysin kohteena olevat tehtävänannot ovat opettajien laatimia ja mahdollisesti oppilailla teetettyjä oppimistehtäviä. Analysoituja tehtävänantoja oli yhteensä 55 kappaletta. Tehtävänantoja, jotka olivat tarkoitettu yläkoulun käsityönopetukseen oli niukasti tarjolla, verrattuna alakoulun puolelle saatavilla olevaan materiaaliin.
Tulokset
Tutkimuksessa analysoiduista tehtävänannoista suurin osa olivat joko melko suljettuja tai täysin suljettuja tehtäviä. Monissa tehtävissä oli opettajan määrittelemä teema, ongelma, työtapa, materiaali ja joissakin lisäksi tarkka kuvitettu ohje. Tehtävänannoista yhden voi tulkita melko avoimeksi, mutta tämä oli toteutettu kahden opettajan yhteistyönä. Loput tehtävänannoista sijoittuivat avoimien ja suljettujen tehtävien väliin. Suljetut tai melko suljetut tehtävänannot selittyvät osin tekniikoiden kertaamisen ja kokeilujen tarpeena. Osassa tehtävänannoista saatettiin harjoitella jotain kokonaisen käsityöprosessin osaa ja mallitöiden teettämisen taustalla voi olla teknisten piirustuksien lukuharjoitukset. Alle puolessa tehtävänannoissa kannustettiin oppilaita käyttämään työssään useampaa materiaalia. Tämän tutkimuksen aineistona olevissa tehtävänannoissa ei toteutunut kokonainen käsityöprosessi alusta loppuun. Tehtävänanto koostui useimmiten suunnitteluosuudesta ja toteutusvaiheesta. Suunnittelu tarkoitti usein työn esteettisten yksityiskohtien, värin valitsemista tai valmiin kaavan etsimistä. Ideointia tapahtui noin puolessa tehtävänannoista. Kokeiluvaihe esiintyi vain muutamissa tehtävänannoissa. Analysoiduissa tehtävänannoissa näkyi tekemisen tärkeys, mikä voi johtua ajan puutteesta. Käsityötä toteutetaan kentällä hyvin kirjavin tavoin, mikä voi johtaa siihen, että oppilaat ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Käsityönopetuksen tuntimääriä tulisi lisätä ja opettajille tulisi olla mahdollista osallistua täydennyskoulutukseen. Tasa-arvoista käsityönopetusta lisäsi selkeästi määritellyt käsitteet ja valtakunnallisesti määritellyt suuntaviivat.
Paula Rivinoja
Käsityönopetuksen tehtävänannot
Kokonainen käsityöprosessi ja suunnittelun opettaminen 7–9-luokilla