Millaisiin profiileihin nuoret jakautuvat vastuuntunnon, sinnikkyyden ja itsehillinnän sosioemotionaalisten taitojen osalta? Entä miten nämä profiilit ja niihin kuuluvat nuoret eroavat toisistaan sosioekonomisen aseman ja kasvun ajattelutavan suhteen?
Sosioemotionaalisten taitojen on havaittu olevan positiivisesti yhteydessä hyvinvointiin, terveyteen ja elinikään – tarkemmin kuvailtuna ne ovat yhteydessä muun muassa matalampiin stressitasoihin, korkeampaan minäpystyvyyden kokemukseen, itseluottamukseen, sinnikkyyteen ja empaattisuuteen sekä parempiin koetuloksiin ja arvosanoihin, läsnäoloon tunneilla ja opintoihin sitoutumiseen. Sosioemotionaalisista taidoista nimenomaan vastuuntunnon, sinnikkyyden ja itsehillinnän on havaittu olevan vahvimpia toivottujen elämään liittyvien tavoitteiden edistäjiä: ne ovat positiivisesti yhteydessä menestymiseen niin koulu-, työ-, kuin henkilökohtaisessa elämässä. Täten oli kiinnostavaa, millaisiin sosioemotionaalisten taitojen profiileihin vastuuntunnon, sinnikkyyden ja itsehillinnän sosioemotionaalisten taitojen osalta nuoret jakautuvat.
Lisäksi on kiinnostavaa, miten tunnistetut profiilit eroavat toisistaan sosioekonomisen aseman ja kasvun ajattelutavan suhteen, sillä myös oppilaiden käsitykset taitojen muovautuvuudesta ja sosioekonominen asema taustatekijänä voivat heijastua sosioemotionaalisiin taitoihin. Esimerkiksi oppilaiden, jotka uskovat taitonsa ja kykynsä olevan muokattavissa olevia ominaisuuksia ja omalla sinnikkäällä toimilla voivansa edistää onnistumistaan – eli omaavat korkeamman kasvun ajattelutavan – on havaittu olevan motivoituneempia ja menestyvän opinnoissaan paremmin sekä saavan korkeampia arvosanoja kuin matalamman kasvun ajattelutavan omaavat oppilaat. Sosioekonomisesti korkeamman aseman omaavilla oppilailla taas on usein korkeammat sosioemotionaaliset taidot kuin matalamman sosioekonomisen aseman omaavilla oppilailla.
Tutkimukseen osallistui 2466 oppilasta Helsingin alueen peruskoulujen yläasteilta. Oppilaiden keski-ikä kyselyyn vastatessa oli 15,7 vuotta. Aineisto kerättiin vuonna 2019 osana maailmanlaajuista Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) sosioemotionaalisten taitojen tutkimushanketta.
Minkälaiset profiilit voitiin tunnistaa ja miten ne erosivat toisistaan?
Tutkimuksessa tunnistettiin neljä profiilia: Korkeiden sosioemotionaalisten taitojen (SE) profiili (33,8 %), Vastuuntuntoisten-Sinnikkäiden profiili (23,7 %), Matalien sosioemotionaalisten (SE) taitojen profiili (21,9 %) ja Hillittyjen profiili (20,5 %). Korkean sosioekonomisen aseman omaavat oppilaat kuuluivat useammin Korkeiden SE taitojen profiiliin ja puolestaan matalan sosioekonomisen aseman omaavat oppilaat kuuluivat useammin Hillittyjen profiiliin. Kasvun ajattelutavan taso oli korkeinta Korkeiden SE taitojen profiilissa ja alhaisinta Matalien SE taitojen profiilissa. Vaikka erot profiilien välillä olivat tilastollisesti merkitseviä, profiilit selittävät kuitenkin hyvin vähän, vain 3 %, kasvun ajattelutavan vaihtelusta oppilaiden joukossa.
Minkälaisia johtopäätöksiä tulosten pohjalta voidaan luoda?
Näiden tulosten pohjalta voidaan olettaa, että riippumatta oppilaan vastuuntuntoisuuden, sinnikkyyden ja itsehillinnän määrästä ja siitä, mihin profiiliin oppilas kuuluu, voi kasvun ajattelutavan taso vaihdella – se voi olla korkeaa, matalaa tai jotain siltä väliltä. Vastuuntunnon, sinnikkyyden ja itsehillinnän sosioemotionaalisten taitojen kehittämisen interventioiden avulla ei voida lähtökohtaisesti nähdä olevan tärkeimpiä kasvun ajattelutavan muuttamisen keinoja. Lisäksi tulos voi osaltaan vahvistaa vastuuntuntoisuuden, sinnikkyyden ja itsehillinnän sosioemotionaalisten taitojen luonnetta synnynnäisenä ominaisuutena ja osana tunnollisuutta.
Miten tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tulosten pohjalta voidaan olettaa, että Korkeiden SE taitojen, Vastuuntuntoisten-Sinnikkäiden ja Hillittyjen profiileihin kuuluvat oppilaat menestyvät opinnoissaan ja (työ)elämässään suhteellisen hyvin. Niiden sijaan Matalien SE taitojen profiilin voidaan nähdä olevan riskiryhmää niin koulu-, työ-, kuin henkilökohtaisessa elämässä menestymisen kannalta. Käytännön tasolla Matalien SE taitojen profiiliin kuuluvat oppilaat saattavat joko kiirehtiä tehtävissään, luistaa sovituista asioista tai heillä saattaa kestää askareidensa suorittamisessa, ja he luovuttavat herkemmin haasteita kohdatessaan. Lisäksi he saavat matalampia arvosanoja ja kouluttautuvat matalammin. Olisikin suositeltavaa pyrkiä tunnistamaan tähän profiiliin kuuluvat oppilaat ja pyrkiä ohjaamaan heitä tuen piiriin tai suuntaamaan heille sopivia sosioemotionaalisten taitojen interventioita, sillä vastuuntunnon, sinnikkyyden ja itsehillinnän nähdään olevan muokattavissa olevia taitoja, joita voidaan kehittää.
Minkälaisia jatkotutkimusaiheita tämän gradun pohjalta syntyi?
Vastuuntuntoisuuden, sinnikkyyden ja itsehillinnän luonteen tutkimusta muokattavana vs. synnynnäisenä ominaisuutena tulee jatkaa. Lisäksi vaikuttaa olevan vielä epäselvää, mitkä tekijät ovat sosioemotionaalisten interventioiden myönteisten vaikutusten taustalla, joten myös sosioemotionaalisten taitojen interventioiden tutkimusta tulee jatkaa. Tästä huolimatta interventioiden kohdistamisesta etenkin matalammista sosioekonomisista taustoista tuleville oppilaille voi olla hyötyä, sillä heidän on aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu hyötyneen interventioista eniten. Lisäksi voisi olla kiinnostavaa tutkia kasvun ajattelutavan mahdollista yhteyttä esimerkiksi optimistisuuden taitoon tai persoonallisuuden ulottuvuuteen avoimuudesta uusille kokemuksille.
Gradun otsikko: Vastuuntuntoisuuden, sinnikkyyden ja itsehillinnän profiilit, sosioekonominen asema ja kasvun ajattelutapa
Tekijä: Jasmin Seppälä