Tutkimuksen taustaa
Varhaiskasvatuksesta ja sen tilasta on uutisoitu vuosien saatossa erinäisistä syistä. Vuoden 2018 varhaiskasvatuslakimuutos sai aikaan paljon mediahuomiota, jotka olivat puolesta ja vastaan lakiuudistusta. Lakimuutoksella pyritään parantamaan varhaiskasvatuksen laatua tiukentamalla kelpoisuusehtoja ja näin lisäämällä koulutetun henkilöstön määrää vuoteen 2030 mennessä. Edelleenkin huolenaiheena ovat varhaiskasvatuksen resurssit sekä henkilöstön riittämättömyys. Nämä ongelmat ovat näkyneet erityisesti viime vuoden uutisoinneissa, joissa puhutaan varhaiskasvatuksen kriisistä ja työvoimapulasta.
Tutkielmassa selvitetään, mitä varhaiskasvatuksesta uutisoidaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään ja pohditaan sitä, miten uutisilla voidaan vaikuttaa yleisöön. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaiset pääosin luottavat erityisesti johtaviin valtakunnallisiin uutismedioihin, Helsingin Sanomiin ja Yleen. Tutkimuksessa analysoidaan uutisotsikoiden aiheita sekä kieltä. Uutisotsikoiden analysoiminen on tärkeää, jotta voidaan pohtia sitä, mikä vaikutus uutisointien aiheilla ja esimerkiksi juuri tällä tutkimukseni aineiston jakaumalla on yhteiskunnan yleiseen mielipiteeseen varhaiskasvatuksesta.
Tavoitteet ja toteutus
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä varhaiskasvatuksesta uutisoidaan. Tutkielmassa on kyse laadullisesta tutkimuksesta, jossa olen käyttänyt sisällönanalyysia sekä diskurssianalyysiä. Tutkimusaineistona ovat uutisotsikot, joiden aiheisiin sekä kielenkäyttöön paneudun. Tutkimuksen tavoitteena on myös tuoda kokonaisvaltaisesti esiin, minkälaisen kuvan media tuottaa varhaiskasvatuksesta julkaisemillaan uutisotsikoilla.
Tutkimuksessa selvitettiin, mitä ja miten varhaiskasvatuksesta uutisoidaan Ylen ja Helsingin Sanomien uutisoinneissa vuonna 2022. Keskityn tutkimuksessani 194 uutisotsikkoon. Kriteerinä sisältyäkseen aineistooni oli se, että uutisotsikossa tuli olla mainittuna sana varhaiskasvatus tai päiväkoti. Luokittelin aineiston neljään luokkaan: kriisi, kannanotto, neutraali ja positiivinen.
Tulokset ja johtopäätökset
Aineistossani oli eniten neutraaleja uutisotsikoita. Kriisiuutisointeja oli seuraavaksi eniten ja määrällinen ero positiivisiin uutisiin oli merkittävän suuri. Positiivisia uutisotsikoita oli vain 12 koko aineistosta. Uutisotsikoiden aiheet liittyivät pääosin työvoimapulaan ja kevään 2022 varhaiskasvatuksen lakosta tiedottamiseen. Erityisesti kriisi- ja kannanottouutisotsikoissa käytettiin lainauksia tai kommentteja, jotka olivat lähinnä ministereiden tai tutkijoiden ilmaisemia.
Tutkimukseni uutisotsikot jättävät surullisen ja kriisiytyneenkin kuvan alasta. Huolestuttavaa onkin, että jos uutiset keskittyvät pääosin neutraaliin tiedottamiseen sekä kriisiuutisointiin ja negatiivisävytteisiin otsikoihin, ei sillä varmasti ole alalle houkuttelevaa vaikutusta saamaan uusia opiskelijoita ja työntekijöitä alalle, jossa jo valmiiksi vallitsee työvoimapula ja uusia työntekijöitä tarvittaisiin suuri määrä.
Jatkotutkimusaiheena kiinnostaisi selvittää, millainen vaikutus uutisoinneilla on varhaiskasvatuksen alalle pyrkivien opiskelijoiden halukkuuteen ja motivaatioon sekä myös jo kentällä työskentelevien varhaiskasvatuksen ammattilaisten mielipiteeseen. Minua kiinnostaisi lähteä myös tutkimaan uutistoimittajien valtaa siitä, mitä kerrotaan ja miten.
Maiju Anttila
Mitä varhaiskasvatuksesta uutisoidaan? Uutisotsikot Helsingin Sanomissa ja Yle Uutisissa vuonna 2022