Tutkin maisterintutkielmassani ihmisten persoonallisuuden piirteitä sekä sitä, onko niillä yhteyttä tapaan, jolla yksilö suhtautuu tavoitteisiin. Tällainen tieto voisi auttaa esimerkiksi kasvatusalalla työskenteleviä luomaan oppimisympäristön sellaiseksi, että se tukee jokaisen oppijan mahdollisuuksia oppia.
Teoria
Ihmiset eroavat toisistaan yksilöllisen persoonallisuutensa avulla. Persoonallisuutta on tutkittu paljon, koska sen uskotaan vaikuttavan niin laajasti kaikkeen yksilön toiminnassa ja tavassa reagoida hänen ympärillään tapahtuviin asioihin. Suosituin persoonallisuuden tutkimiseen käytetty teoria on niin sanottu viiden suuren piirteen teoria, eli Big Five -teoria. Sen ovat kehittäneet Robert McCrae ja Paul Costa. Siinä ihmisen persoonallisuus jaetaan viiteen piirteeseen, jotka ovat neuroottisuus, ekstraversio, sovinnollisuus, tunnollisuus ja avoimuus uusille ärsykkeille. Kyselymittarin avulla selvitetään, kuinka paljon kutakin piirrettä yksilö ilmentää.
Tavoiteorientaatiot kuvaavat ihmisten erilaisia tapoja suhtautua tavoitteisiin. Ihmiset reagoivat luontaisesti eri tavoilla tilanteisiin, joissa heidän suoritustaan arvioidaan, heidän täytyy pinnistellä tai yrittää ratkaista ongelmaa. Eri teoriat määrittelevät tavoiteorientaatiot eri tavoilla, mutta yleensä erotetaan ainakin nämä kolme: oppimis-, suoritus- ja välttämisorientaatio. Tavoitteita siis joko lähestytään tai vältellään. Tavoitetta voidaan lähestyä erilaisilla motiiveilla. Suoritusorientoitunut henkilö pyrkii saamaan esimerkiksi hyviä arvosanoja tai menestymään muita paremmin (suoritus-lähestymisorientaatio). Oppimisorientoitunut taas haluaa yksinkertaisesti oppia mahdollisimman paljon. Hänelle arvosanat kertovat vain oppimisen määrästä, mutta eivät ole tavoite itsessään. Suorittamista välttelevä henkilö voi olla joko täysin välinpitämätön tavoitetta kohtaan tai tavoitella menestystä tekemättä kuitenkaan mitään sen eteen (suoritus-välttämisorientaatio).
Tutkimustehtävä ja tutkimuksen toteutus
Selvitin maisterintutkielmassani sitä, ovatko persoonallisuuden piirteet ja tavoiteorientaatiot yhteydessä toisiinsa. Vertailin kolmen eri ikäryhmän, eli 6. luokkalaisten, 9. luokkalaisten ja lukiolaisten tuloksia. Sain aineistoni Mind The Gap- ja Bridging The Gap -tutkimushankkeiden suuremmasta kyselylomakkeella kerätystä aineistosta. Tutkielmani oli määrällinen tutkimus, eli hyödynsin tilastollisen päättelyn keinoja. Jokaista ominaisuutta oli kysytty kyselymittarilla kolmella tai neljällä kysymyksellä. Nämä kysymykset yhdistin faktoreiksi. Vertasin siis viittä persoonallisuuden piirrettä kuvaavaa faktoria viiteen tavoiteorientaatiota kuvaavaan faktoriin. Tämä vertailu tuotti faktorikorrelaatioita. Toisin sanoen piirteiden välisten yhteyksien voimakkuus voidaan ilmaista lukuna, joka saadaan tilasto-ohjelman laskeman matemaattisen kaavan avulla.
Tärkeimmät tulokset
Tutkielmani perusteella jotkin tavoiteorientaatiot ja persoonallisuuden piirteet ovat yhteydessä toisiinsa. Kaikki tavoiteorientaatiot olivat yhteydessä ainakin yhteen persoonallisuuden piirteeseen kaikissa ikäryhmissä. Samoin kaikki persoonallisuuden piirteet olivat kaikissa ikäryhmissä yhteydessä vähintään yhteen tavoiteorientaatioon.
Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että mitä enemmän yksilö ilmentää neuroottisuutta, sitä enemmän hän ilmentää myös suoritus-välttämisorientaatiota. Persoonallisuutta ja tavoiteorientaatioita koskevan tutkimuksen mukaan näitä piirteitä määritellään usein samankaltaisilla sanoilla. Jos menestyminen on yksilölle tärkeää, mutta hänelle on tyypillistä vältellä sen eteen työskentelyä esimerkiksi epäonnistumisen pelossa, on ymmärrettävää, että tämä aiheuttaa esimerkiksi ahdistuneisuutta tai epäonnistumisen kokemuksia.
Toinen merkittävä tulos oli, että ne, jotka vastasivat kyselyyn olevansa tunnollisia, raportoivat vähemmän välttämisorientaatiota kuin muut. Tunnolliset ihmiset siis näkevät keskimäärin paljon vaivaa menestymisen tai oppimisen eteen. Tunnollista henkilöä kuvataan persoonallisuusteorian mukaan kyvykkääksi, päämäärätietoiseksi ja hänellä on yleensä hyvä itsekuri. Ei siis ihme, että tällaisilla ominaisuuksilla varustettu ihminen näkee vaivaa tavoitteiden eteen niiden välttelyn sijaan.
Jatkotutkimusaiheita
Tutkielmani tulokset olivat saman suuntaisia muiden aiheesta tehtyjen tutkimusten kanssa. Tulokset olivat pääosin samankaltaisia kaikissa ikäryhmissä. Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, että persoonallisuus, tavoiteorientaatiot tai niiden väliset yhteydet eivät muuttuisi iän myötä, sillä tutkittavat olivat iältään niin lähellä toisiaan. Lisäksi vain pieni osa tutkittavista osallistui vastaamiseen jokaisena tutkimusvuotena, joten ei voida tietää, onko yksilöiden kohdalla tapahtunut muutosta vai ei. Vaikka persoonallisuutta ja tavoiteorientaatioita on tutkittu paljon, niiden välisiä yhteyksiä vasta vähän. Aitoa seurantatutkimusta, jossa samoja tutkittavia seurattaisiin pitkän ajan kuluessa, olisi tärkeää tehdä. Aiheesta saatu tieto auttaisi esimerkiksi kasvattajia, opettajia, valmentajia tai psykologeja luomaan oppijalle paremmin sopivia tavoitteita ja tarjoamaan tehokkaampaa tukea niiden saavuttamiseksi.
Ellinoora Lammela
Ovatko tavoiteorientaatiot ja persoonallisuuden piirteet yhteydessä̈ toisiinsa?
Eksploratiivinen faktorianalyysi