Talousosaaminen nähdään luku-, lasku- ja kirjoitustaidon rinnalla yhtenä tulevaisuuden keskeisimmistä kansalaistaidoista. Nuorten maksuhäiriömerkintöjen ja arjen digitalisoitumisen haittojen yleistyessä yhteiskunnallisessa keskustelussa on herännyt huoli nuorten talousosaamisesta. Ratkaisuksi on ehdotettu muun muassa omaa taloustaidon oppiainetta ja pelien käyttöä opetuksessa. Pelillistäminen onkin nouseva trendi koulutusmarkkinoilla ja myös talousosaamista varten on kehitetty oppimispelejä. Kansainvälisesti verrattuna suomalaisten nuorten talousosaaminen on hyvällä tasolla, mutta alakoulun kontekstissa aihetta ei ole tutkittu. Kun luku- ja laskutaito ovat PISA-testien perusteella heikkenemässä, pitäisikö myös talousosaamisen kehittymisestä olla huolissaan?
Oppimisen tueksi valittiin Taloussankari Junior
Nuorten talousosaamisen kehittymistä oppimispelien avulla päätettiin testata Taloussankari Juniorilla. Taloussankari Junior on perusopetuksen opetussuunnitelmaa noudattava, Talous ja Nuoret TATin julkaisema oppimismateriaali, mikä on tehty yhteistyössä Ekokumppanien, Nordean ja 10monkeysin kanssa. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin Taloussankari Juniori -oppimispeli kehittää neljäsluokkalaisten talousosaamista. Esimerkiksi PISA-tutkimusten perusteella nuorten talousosaamisen on havaittu olevan yhteydessä matematiikan ja kielelliseen osaamiseen. Halusinkin selvittää myös, millä tavoin ne vaikuttavat pelaamisella saatuihin oppimistuloksiin.
Miten tutkielma toteutettiin?
Tutkielma toteutettiin määrällisenä tapaustutkimuksena tamperelaisessa peruskoulussa. Tutkielman alkutestiin osallistui 58 oppilasta ja lopputestiin 54 oppilasta. Alku- ja lop-putestin välillä oppilaat pelasivat Taloussankari Juniorin ja opiskelivat niiden avuksi tehtyjen oppimateriaalien avulla. Kyselytutkimuksessa oli 15 monivalintatehtävää, jotka oli jaettu kolmeen talousosaamisen osa-alueiseen, eli taloudelliseen tietämykseen, taloudelliseen käyttäytymiseen ja taloudellisiin asenteisiin sekä vastuulliseen kuluttamiseen. Testin yhteydessä oppilaat ilmoittivat viimeisimmän suomen kielen ja matematiikan todistusarvosanansa, jotta kielellisen tai matemaattisen osaamisen vaikuttamista talousosaamiseen kyettiin mittaamaan.
Oppimista tapahtui odotetusti
Oppilaiden talousosaamisen taso oli korkea jo ennen oppimisjakson aloittamista. Vaikka oppilaiden talousosaaminen kehittyi oppimisjakson aikana, toistomittauksessa havaittiin, etteivät muutokset olleet tilastollisesti merkitseviä. Poikkeuksina oppilaiden käsitys rahan niukkuudesta selkeni ja tuhlaamisherkkyys väheni merkitsevästi. Kruskall-Wallisin testi osoitti, aikaisemman tutkimustiedon mukaisesti, että suomen kielen ja matematiikan osaamisella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys talousosaamiseen. Tässä tutkielmassa talousosaamisen osa-alueilla ei siis tapahtunut suuria muutoksia oppimisjakson aikana. Oppimispelit kannattaa kuitenkin ottaa käyttöön muiden opetusmenetelmien rinnalle talousosaamisen opettamiseen. Vaikka suomen kielessä ja matematiikassa taitavammat pärjäsivät testissä paremmin, ei oppimispelin vaikutusta koulussa heikosti pärjäävien minäpystyvyyteen ja koulupositiivisuuteen voi väheksyä. Oppimispelit eivät ole siis oikotie onneen, mutta ne kannattaa ottaa käyttöön perinteisten opetusmenetelmien rinnalle.
Ville Lääti
Oppimispelien vaikutus lasten talousosaamiseen: Tapaustutkimus Taloussankari Juniorista