Tutkimuksen taustaa
Lasten ja nuorten lukutaidon tilanne ja kehityssuunta on viime vuosina noussut toistuvasti esille mediassa ja herättänyt pohdintaa. Ihmisten lukuympäristöt ja lukutottumukset ovat kokeneet merkittäviä muutoksia verkkopohjaisten tekstien vallattua alaa painetuilta teksteiltä. Myös lukutaitoon kohdistuvat vaatimukset ovat muuntuneet, sillä esimerkiksi monilukutaidosta ja kriittisestä lukutaidosta puhutaan yhä enemmän. Määritelmästä riippumatta toimivan lukutaidon kannalta keskeistä on se, että lukija saa selvää tekstin sisältämästä viestistä. Puhuttaessa lukemaan oppimisesta monelle tulee ensisijaisesti mieleen kirjain-äännevastaavuuden harjoitteleminen. Lukutaito ilman kykyä ymmärtää lukemaansa on kuitenkin hyödytön. Tämän takia lukutaidon opetuksessa on ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomiota myös luetun ymmärtämisen opetukseen.
Suomen kielen ja kirjallisuuden oppiaine perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sisältää tavoitealueen tekstien tulkitseminen, joka vastaa pitkälti sitä, mihin tutkielmassani viittaan luetun ymmärtämisenä. En ole itse käyttänyt kyseistä termiä, sillä keskityn tutkielmassani ensisijaisesti kirjoitettujen tekstien ymmärtämiseen. Luetun ymmärtämisen opetuksesta vastaa alakoulussa esimerkiksi luokanopettaja, S2-opettaja tai erityisopettaja. Tässä tutkielmassa selvitin luokanopettajien ja S2-opettajien näkemyksiä luetun ymmärtämisen opetuksesta. Etsin vastausta kahteen kysymykseen: 1) Miten opettajat määrittelevät luetun ymmärtämistä? 2) Miten luetun ymmärtämisen opetus toteutuu kouluarjessa?
Tutkimuksen toteutus
Keräsin tutkielmani aineiston haastattelemalla neljää luokanopettajaa ja kahta S2-opettajaa, jotka kaikki työskentelivät alakoulussa. Haastattelu oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Aineistonanalyysi tapahtui aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaattein.
Keskeisiä tutkimustuloksia
Opettajien määritelmissä luetun ymmärtäminen näyttäytyi moniulotteisena prosessina, johon vaikutti moni niin yksilöön kuin ympäristöönkin liittyvä tekijä. Keskeistä luetun ymmärtämisessä oli kyky muodostaa yleiskuva luetusta tekstistä, mutta toimiva luetun ymmärtäminen edellytti myös tekstilajitaitoja ja lukustrategioiden hyödyntämistä. Opettajien mukaan luetun ymmärtämistä tarvitaan niin arjessa selviämiseen, oppimiseen kuin kriittiseenkin lukutaitoon.
Kouluarjessa luetun ymmärtämisen opetus toteutui kaikkien opettajien mukaan oppiainerajat ylittävästi. Ensisijaisena oppimisen kohteena sitä harjoiteltiin kuitenkin suomen kielen ja kirjallisuuden oppiaineessa. Luetun ymmärtämisen opetus saattoi olla esimerkiksi tekstilajitaitojen opetusta ja lukustrategioiden opetusta, mutta oppiaineesta riippumatta saatettiin harjoitella myös esimerkiksi ohjeiden lukemista. Hyvin keskeiselle sijalle haastatteluissa nostettiin kirjallisuuskasvatus osana luetun ymmärtämisen opetusta. Luetun ymmärtämisen opetuksessa toimivaksi opettajat kokivat esimerkiksi mallintamisen, kuvatuen käytön, eriyttämisen, valinnanvapauden tarjoamisen sekä myönteisten lukukokemusten mahdollistamisen. Arviointi tapahtui sekä oppimisen aikaisesti että hyödyntäen erillisiä arviointimateriaaleja. Arvioinnin osalta tärkeäksi opettajat nostivat arvioinnin monipuolisuuden ja yhteistyön merkityksen. Haastavaksi luetun ymmärtämisen opetuksessa koettiin esimerkiksi eriyttäminen, oppilaiden minäpystyvyyden tukeminen ja opetukseen liittyvät aikapaineet.
Tutkielmani aihe koskettaa kaikkia luetun ymmärtämisen parissa työskenteleviä opettajia sekä lukutaidosta ja sen tilanteesta kiinnostuneita. Luetun ymmärtämisen opetus on hyvin keskeinen osa opettajien työnkuvaa, joten selvittämällä heidän näkemyksiään ja ajatuksiaan saadaan tietoa esimerkiksi siitä, miten heitä voisi tukea työssään. Opettajat nostivat esiin erityisesti kirjallisuuskasvatuksen merkityksen ja sen, miten löytää oppilaita kiinnostavia ja sopivan haastavia tekstejä. He myös kiittelivät kirjaston kanssa tehtävää yhteistyötä. Jatkotutkimusaiheet voisivatkin liittyä esimerkiksi koulun ja kirjaston väliseen yhteistyöhön sekä erilaisiin luetun ymmärtämisen opetuksen ja arvioinnin materiaalien saavutettavuuteen. Toimiva lukutaidon opetus on kaikkien etu, sillä se lisää ihmisten välistä ymmärrystä.
Jenni Kauttu
”Ei jääny ainakaan siit kiinni, et mä en tajunnu tai mä en mistään mitään ymmärtäny…” – Opettajien näkemyksiä luetun ymmärtämisen opetuksesta vuosiluokilla 3–6