Koulunkäynninohjaaja työrauhaa ylläpitämässä

Taustaa

Luokkahuoneen työskentelyssä pyritään kasvattamaan oppilaiden kykyä keskittyä yhteiseen tehtävään. On tavallista, että työskentely katkeaa yksittäisen oppilaan keskittymiskyvyn herpaantumiseen, joka tulee kaikkien tietoon työrauhahäiriönä. Sen sammuttaminen voi vaatia opettajan tai koulunkäynninohjaajan puuttumisen, joko verbaalein tai nonverbaalein keinoin. Yksi sanattoman viestinnän keinoista on fyysinen kosketus. Kosketuksen hyvinvointia ja kehitystä edistävien vaikutusten vuoksi on luonnollista, että fyysinen kosketus on läsnä koulumaailmassa ja täten myös yksi koulunkäynninohjaajan toimintatavoista. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin valmistavan opetuksen kontekstissa työrauhahäiriöiksi tulkittuja tilanteita, joihin koulunkäynninohjaaja puuttuu fyysisellä kosketuksella. Pohdin miten näitä tilanteita voidaan ryhmitellä ja miten koulunkäynninohjaajan toteuttama interventio muodostuu.

Tutkimuksen toteutus

Tutkielma oli laadullinen tapaustutkimus, jonka aineistona toimi 13 oppituntia Long Second-tutkimushankkeen videoaineistosta. Aineisto luokiteltiin ja tarkempaan tarkasteluun valikoitui viisi lyhyttä videokatkelmaa työrauhahäiriöiksi tulkituista tilanteista, joihin koulunkäynninohjaaja puuttui kosketuksella. Videoita tarkasteltiin yksityiskohtaisesti ja niissä esiintyviä tapahtumia tulkittiin mikroetnografian keinoin ja peilattiin aiempaan tutkimukseen.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkielman aineiston pohjalta muodostui Madsenin, Beckerin ja Thomaksen (1968) työrauhahäiriöluokittelusta sovellettu uusi yhdeksänosainen luokittelu. Tutkielmassa tarkastellut työrauhahäiriötilanteet muodostuivat erilaisista vuorovaikutuksellisista elementeistä, kuten puheesta ja kehon liikehtimisestä. Koulunkäynninohjaajan kosketuksella toteuttama interventio oppilaan häiritsevään käyttäytymiseen jakautui kolmeen, joskus vain kahteen, osaan ja se joko aktivoi tai deaktivoi oppilasta. Kaikissa tutkielmassa tarkastelluissa esimerkeissä koulunkäynninohjaaja onnistuu sammuttamaan työrauhaa häiritsevän toiminnan. Viidestä esimerkistä neljässä opettaja pystyy jatkamaan meneillään olevaa opetusta keskeytyksettä, koulunkäynninohjaajan puuttuessa häiritsevään käyttäytymiseen.

Tutkielma lisää ymmärrystä koulunkäynninohjaajan ja oppilaan välisistä työrauhahäiriötilanteista ja niissä esiintyvistä kosketuskäytänteistä. Etenkin koulunkäynninohjaajien ammattikunnan kasvun myötä koen, että oppilaan ja koulunkäynninohjaajan välinen vuorovaikutus on laajemman tutkimisen arvoinen aihe. Opettajien ja koulunkäynninohjaajien on tärkeää tiedostaa koulunkäynninohjaajan ja oppilaan välinen kehollisuus ja sen vaikutukset opetustilanteissa, joissa myös työrauhahäiriöt ovat läsnä.

 

Anni Äärilä

Koulunkäynninohjaaja ja työrauhan ylläpito: kosketuskäytänteitä valmistavassa alakoululuokassa

Tarvitaanko koulunkäynninohjaajia alkuopetuksessa? Luokanopettajien ja koulunkäynninohjaajien yhteistyötä alkuopetuksessa

”Sanotaan näin että mun toivomus on tämän gradun osalta se, että joku tuleva opettaja lukee tän ja miettii tätä samaa asiaa, ja ehkä tavallaan useampikin lukisi tämän työn ja miettisi tätä yhteistyötä oikeasti.” (Koulunkäynninohjaaja Ko3)

Taustaa

Koulunkäynninohjaajien ammattiryhmä on monelle opettajaopiskelijalle mysteeri. Yhteistyökokemukset ohjaajien kanssa riippuvat siitä, saako opiskelija harjoittelussa ohjeistusta yhteistyöhön koulunkäynninohjaajan kanssa. Omat sijaisuuskokemukset saattavat myös antaa mahdollisuuden yhteistyöhön ohjaajan kanssa. Yhteistyö ohjaajien kanssa on kuitenkin monelle luokanopettajalle arkipäivää ja iso apu koulumaailman hektisessä arjessa. Osaavatko luokanopettajat hyödyntää tätä yhteistyömuotoa? Miksei yhteistyöstä koulunkäynninohjaajien kanssa puhuta?

Tässä tutkielmassa tutkittiin luokanopettajien ja koulunkäynninohjaajien välistä yhteistyötä alkuopetuksessa. Alkuopetus rajautui tutkielman tutkimuskontekstiksi, koska tutkielman tekijän omien kokemuksien mukaan tarve koulunkäynninohjaajille on välttämätön juuri alkuopetuksessa. Lisäksi luokanopettajien ja koulunkäynninohjaajien yhteistyötä on tutkittu vähän, pelkässä alkuopetuksen kontekstissa ei lainkaan. Tässä tutkielmassa haluttiin selvittää, minkälaisia käsityksiä luokanopettajilla ja koulunkäynninohjaajilla on yhteistyöstä alkuopetuksessa. Lisäksi haluttiin selvittää, miten luokanopettajat ja koulunkäynninohjaajat kehittäisivät alkuopetuksen yhteistyötä. Yhteistyön kehittämisen tutkiminen toimii luokanopettajien ja koulunkäynninohjaajien alkuopetuksen yhteistyön käsityksien tulosten tukena.

Menetelmä

Tutkielma toteutettiin laadullisia menetelmiä käyttäen maalis-elokuun 2021 välillä. Tutkielmassa haastateltiin viittä luokanopettajaa ja viittä koulunkäynninohjaajaa teemahaastattelun keinoin. Haastateltavat löydettiin hyödyntämällä sosiaalista mediaa tutkimuksen välineenä. Itse haastattelut toteutettiin etäjärjestelyin Zoom -palvelun kautta. Haastatteluista muodostunut aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Tulokset ja pohdintaa

Luokanopettajat ja koulunkäynninohjaajat näkevät alkuopetuksen yhteistyön monipuolisena kokonaisuutena, johon kuuluu ohjaajien osuus alkuopetuksessa, yhteistyötä mahdollistavat tekijät sekä alkuopetuksen yhteistyön erityispiirteet. Alkuopetuksen yhteistyön kehittämistä tutkiessa analysoinnin pohjalta muodostui neljä kehittämistekijää, jotka ovat aikaa yhteistyölle, koulutus, toimintakulttuuri sekä ohjaajan osaaminen. Alkuopetuksen yhteistyö nähdään moniammatillisena yhteistyönä, jossa ohjaajan läsnäolo on välttämätöntä.  Tulosten mukaan ohjaajan osaamisen hyödyntämisessä on myös mahdollista havaita viitteitä jaettuun asiantuntijuuteen. Tutkielman tuloksissa oli havaittavissa yhteneväisyyksiä aiempaan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin, minkä vuoksi tutkimusta voidaan pitää onnistuneena ja luotettavana.

Tästä tutkielmasta saaduilla tuloksilla on esimerkiksi mahdollista syventää yhteistyön tutkimista etnografisin keinoin tutkimalla luokka-asteen merkitystä tai jaetun asiantuntijuuden ilmentymistä yhteistyössä. Lisäksi tutkimustulosten pohjalta yhteistyötä olisi mahdollista kehittää koulutuksen kautta. Luokanopettajakoulutukseen voisi lisätä moniammatillisen yhteistyön harjoittelemista esimerkiksi opettaja-ohjaaja näkökulmasta. Koulunkäynninohjaaja voi olla monesti luokanopettajan tärkein työpari, ja etenkin opettajan uran alussa olevalle opettajalle merkittävä yhteistyökumppani.

 

Ida Heinonen

Yhteistyötä alkuopetuksessa. Luokanopettajien ja koulunkäynninohjaajien käsityksiä alkuopetuksen yhteistyöstä.