Avainsana: kulutuskulttuuri

Julkaistu

Kuluttajien näkemyksiä second hand -tuotteiden kuluttamisesta

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitä kestävyys merkitsee second hand -kuluttajille ja mitä muita merkityksiä kuluttajat liittävät second hand -kuluttamiseen.  Second hand -kuluttajat ovat aikaisemmissa tutkimuksissa kokeneet käytettyjen tuotteiden kuluttamisen olevan ympäristöystävällisempää, taloudellisempaa ja eettisempää, kuin uusien tuotteiden ostamisen. Kuluttajat ovat myös kokeneet kirpputoreilla kiertelyn olevan hyvä tapa viettää aikaa tai tehdä odottamattomia ja kiinnostavia löytöjä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on konstruoitu kuluttamisen käytäntöjen, länsimaisen kulutuskulttuurin ja second hand -kuluttamiseen liittyvän tutkimuksen avulla. Lisäksi keskeisenä teemana tutkimuksessa on kiertotalouden käsite ja siihen liittyvät toimintatavat. Tutkimuksen lopussa pohditaan tekijöitä, joilla voitaisiin kehittää second hand -myyntikanavien käyttäjäystävällisyyttä.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla, ja tutkimukseen osallistui kahdeksan henkilöä eri kaupungeista ympäri Suomea (n=8). Haastateltavilta kysyttiin muun muassa sitä, kuinka usein he ostavat tavaroita käytettynä, mitä perusteluja siihen liittyy ja mitä haasteita he ovat mahdollisesti kohdanneet ostaessaan second hand -kuluttamisessa. Haastattelut toteutettiin etäyhteyksien avulla, mikä mahdollisti haastattelujen tekemisen kotioloissa niin tutkittavien kuin tutkijan osalta. Haastattelussa kysyttiin myös, mitä kiertotalous heille merkitsee sekä millaiseksi he kokivat nykyaikaisen kulutuskulttuurin. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa lähestymistapaa hyödyntäen.

Tulokset ja johtopäätökset

Lähes kaikki haastateltavat kokivat second hand -kuluttamisen tapana tehdä hankintoja edullisemmin. Osalle kirpputoreilla kiertely oli myös tapa viettää aikaa ja kirpputorit koettiin eräänlaisina aarreaittoina, joista voi löytyä mitä vain. Kiertotalous merkitsi haastateltaville esineiden elinkaaren pitkäikäisyyttä, tavaroiden kuluttamista loppuun ja niiden kierrättämistä. Kiertotalousajattelu, eli jätteiden syntymisen, resurssien haaskaamisen ja tarpeettomien tavaroiden uudelleen käyttäminen näkyi tutkittavien puheessa ja toiminnassa. Kaikki haastateltavat pyrkivät kierrättämään jätteensä tai tarpeettomat tavaransa asianmukaisesti myymällä ne joko tavallisella kirpputorilla tai internetissä, lahjoittamalla tai vaihtamalla niitä. Kiertotalous merkitsi useimmille haastateltavista tuotteen elinkaaren pitkäikäisyyden säilyttämistä ja resurssien, kuten tuotteen valmistusmateriaalien ja tuotannon aiheuttaman kuormituksen huomioimista. Kulutuskulttuuria kuvailtiin monissa yhteyksissä ahdistavaksi tai kestämättömäksi. Haasteiksi koettiin second hand -tuotteiden saatavuus ja valikoima sekä tuotteiden kuntoon ja laatuun liittyvät seikat. Osa koki perinteiset kirpputorit epäsiisteinä, minkä takia second hand -tuotteita etsittiin mieluummin internetistä. Kuluttajien kynnystä ostaa hyödykkeitä käytettynä voitaisiin madaltaa esimerkiksi siistien, modernien ja suuremmalla valikoimalla varustettujen kierrätyskauppojen ja uusien teknologisien sovelluksien avulla. Kotitalousopetukseen liittyvän kestävyyskasvatuksen keinoilla tuleville sukupolville voidaan opettaa resurssiviisaita toimintatapoja, kuten kulutuskäytäntöjä, jotka perustuisivat kiertotalousajatteluun.

 

Alpo Kivijärvi, kotitalousopettajan opintosuunta

Kuluttajien näkemyksien second hand -tuotteiden kuluttamisesta

Julkaistu

Sisustustekstiilit opiskelija-asunnoissa

Tausta

Sisustustekstiilit ovat oleellinen osa koteja ja niitä sijaitsee yleensä kaikissa kodin tiloissa jonkin tuotteen muodossa. Sisustus ja siihen kuuluvat sisustustekstiilit kertovat samalla paljon tilassa asuvasta henkilöstä: hänen tyylistään, persoonastaan ja tarinastaan. Sisustaminen onkin tapa luoda kodista itsensä näköinen ja itseään miellyttävä. Tällä hetkellä kodin sisustaminen ja laittaminen on entistä suositumpaa. Mainonta, markkinointi, televisio ja sosiaalinen media lisäävät tietoa ajankohtaisista sisustustrendeistä ja houkuttelevat kodin ilmeen päivittämiseen. Koronapandemian myötä kotona vietetään myös enemmän aikaa niin työn, opiskelun kuin vapaa-ajankin parissa ja omaan viihtyvyyteen on alettu kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Kodin tuleekin olla paikka, jossa oma olo koetaan hyväksi. Tämän tunteen syntymisessä sisustustekstiileillä ja sisustuksella on valtava merkitys.

Tavoite

Etsin tutkimuksessani vastausta siihen, millaisia opiskelijoiden sisustustekstiilit ovat, minkälaisten asioiden ohjaamana niiden valinta suoritetaan sekä liittyykö niihin joitakin erityisiä muistoja ja merkityksiä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada aikaan kokonaiskuva siitä, miten opiskelijat käyttävät sisustustekstiileitä asuntonsa sisustamisessa ja millaisia sisustajia he ovat. Valitsin tutkimuksen kohteeksi opiskelijat, sillä kyseessä on monipuolinen, mutta kuitenkin samankaltaisuutta sisältävä joukko: heidän elämäntilanteensa, asumismuotonsa ja taloudellinen tilanteensa muistuttavat toisiaan. Kuitenkin joukko ei ole yhtenäinen ja oman maun lisäksi sisustuksen muotoutumiseen ovat voineet vaikuttaa myös muut ulkopäin tulevat vaatimukset kuten vanhemmat ja kaverit.

Tutkimusmenetelmä

Tutkimuksessa on sekä laadullinen että määrällinen näkökulma. Tutkimusaineisto kerättiin tutkimukseen itsevalikoituneilta opiskelijoilta avoimena Qualtrics-verkkokyselynä. Kyselyyn vastasi 388 opiskelijaa eri puolilta Suomea. Heistä suurin osa asui yksin kerrostalossa. Vastausten analysoinnin toteutin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin ja sisältöä erittelemällä käyttäen apuna Wordia, Exceliä ja ATLAS.ti 9 -ohjelmaa.

Koska kyselylomakkeeni koostui monista erilaisista näkökumista ja kysymyksistä, toteutin myös analysoinnin kunkin osion kohdalla erikseen. Aineiston analysoinnin työläin vaihe liittyi vapaaehtoiseen kuvatehtävään ja sen yhteydessä avoimella kysymyksellä kysyttyyn kohtaan vastaajan omasta suosikkisisustustekstiilistä ja tämän mielipiteen perustelusta. Suurin osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli liittänyt vapaaehtoiseen tehtävään mukaan kuvauksen itselleen tärkeästä ja rakkaasta sisustustekstiilistä. Kuvia kuvauksineen oli lähetetty 113 kpl ja näiden lisäksi pelkkiä tekstikuvauksia 117 kpl.

Tulokset

Tutkimuksen perusteella voidaan havaita, että opiskelijat omistavat kattavasti erilaisia sisustustekstiileitä, naiset hieman miehiä enemmän. Opiskelijoiden suosikkitekstiileitä ovat torkkupeitot, verhot ja matot. Suurin osa sisustustekstiileistä on itse valittuja tai lahjaksi saatuja. Tekstiileitä hankitaan sekä uutena että käytettynä, itse tehden ja lahjaksi saaden. Tuotteen käytettävyys ja väri vaikuttavat eniten tuotteen valintaan.

Sisustustekstiileihin liitetään paljon erilaisia tunteita ja muistoja: tekstiili voi muistuttaa omista sukujuurista, läheisistä ihmisistä tai itselle tärkeästä päivästä. Erityisen rakkaina pidetään käsityönä valmistettuja tuotteita, jotka koetaan hyvin ainutlaatuisiksi. Kyselyyni vastanneista opiskelijoista 90% oli samaa mieltä siitä, että he ovat koronapandemian ja sen mukanaan tuomien rajoituksien vuoksi viettäneet enemmän aikaa kotona. Opiskelijoiden mielestä asunnon sisustamisella on merkitystä sekä henkiselle hyvinvoinnille että opiskelumotivaatiolle.

Tutkimuksen kautta toin näkyväksi opiskelija-asumiseen ja sisustamiseen liittyviä näkökulmia. Tulokset voivat vaikuttaa positiivisesti niin opiskelija-asuntojen suunnitteluun, opiskelijoille suunnattuihin palveluihin ja tapahtumiin kuin myös lisätä keskustelua opiskelijoiden hyvinvoinnista.  Opiskelijat ovat myös oma kuluttajien joukkonsa. Käsityötieteen tutkimuksen kenttään tutkimus tarjoaa päivitetyn tietopaketin 2020-luvun opiskelijoiden sisustustekstiileistä. Sisältöä voidaan hyödyntää myös mielekkäiksi ja ajankohtaiseksi koettujen opiskelijoiden sisustuksen opintokokonaisuuksien laadinnassa.

 

Veera Vähä-Heikkilä

Käytännöllisyyttä ja muistoja : Opiskelijoiden sisustustekstiileiden, niiden valinnan ja merkitysten tarkastelua 2020-luvun Suomessa