Kaksikieliset lapset oppivat oikean ääntämisen usein myöhemmin

Kaksikieliset, alle kouluikäiset lapset omaksuvat kahden kielen äänteitä pääasiassa myöhemmin kuin yksikieliset ikätoverinsa. Eroavaisuus näkyy myös ääntämisvirheiden määrässä ja luonteessa.

Olga Nenonen tutki väitöskirjassaan foneettista kielen kehittymistä alle kouluikäisillä lapsilla, jotka puhuvat kaksikielisinä suomea ja venäjää. Tutkimuksessa seurattiin kuuden lapsen foneettista kehitystä 2,5 vuoden ajanjaksolla. Lisäksi tehtiin 126 lapselle testi, jossa arvioitiin lasten artikulointia venäjäksi ja suomeksi.

Tulokset osoittavat, että kaksikieliset tekevät ääntämisessä osittain samoja virheitä kuin yksikieliset, mutta suuremmassa määrin ja myöhemmällä iällä.

– Lisäksi tutkimusaineistossa esiintyi merkittävä määrä kaksikielisten virheitä, jotka johtuvat venäjän ja suomen foneettisten järjestelmien eroavaisuuksista. Nämä virheet muistuttavat vieraan kielen opiskelijoiden ääntämisvirheitä, Nenonen kertoo.

Analyysi osoittaa, että foneettinen kehitys on nopeampaa ja helpompaa suomen kielessä kuin venäjässä.

– Venäjän vokaalijärjestelmä on suhteellisen yksinkertainen, joten se omaksutaan nopeammin kuin suomen vokaalijärjestelmä. Sen sijaan venäjän konsonanttijärjestelmä on hyvin monimutkainen ja se opitaan suomen konsonantteja hitaammin, Nenonen tarkentaa.

Kielispesifit foneettiset piirteet aiheuttavat eniten ongelmia sekä suomessa että venäjässä. Tutkimus osoittaa, että kaksikielisten foneettisessa kehityksessä kielet voivat vaikuttaa toisiinsa ja jopa häiritä toisiaan. Tätä kutsutaan foneettiseksi interferenssiksi. Ilmiö voi aiheuttaa venäläisen tai suomalaisen aksentin joillakin kaksikielisillä lapsilla. Tavallisesti aksentti kuitenkin hälvenee tai katoaa ajan mittaan.

FL Olga Nenonen väittelee 27.2.2016 kello 11 Helsingin yliopiston päärakennuksen salissa 5 (Fabianinkatu 33).

Olga Nenonen väittelee alle kouluikäisten kaksikielisten (venäjä–suomi) lasten foneettisesta kehityksestä 27.2.2016

Ольга Ненонен: Фонетическое развитие русско-финских билингвов дошкольного возрастаFL Olga Nenonen väittelee 27.2.2016 kello 11 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta “Fonetičeskoe razvitie russko-finskih bilingvov doškol’nogo vozrasta” (Alle kouluikäisten venäjä–suomi-kaksikielisten lasten foneettinen kehitys). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennus, sali 5. Vastaväittäjänä on professori Evgeni Kirov, Pushkin State Russian Language Institute, ja kustoksena on professori Arto Mustajoki. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Slavica Helsingiensia, ja se on luettavissa myös E-thesis -palvelussa.

ANTON TŠEHOV -helmikuu: yleisöluentoja

Vietä ANTON TŠEHOV -helmikuu Helsingin yliopiston Metsätalossa! Venäläisen kirjallisuuden seuran ja Venäjän kielen ja kirjallisuuden oppiaineen uusi luentosarja johdattaa venäläisen kirjallisuuden rakastettuun prosaistiin ja näytelmäkirjailijaan eri näkökulmista.

Maanantaisin klo 18-20 Metsätalon salissa № 1.

Ohjelma ja esiintyjät

375 humanistia: Liisa Tiittula

Liisa Tiittula analysoimassa multimodaalista viestintää, Institut für Deutsche Sprache, Mannheim 2011. Kuva: Wilfried Schütte

Liisa Tiittula analysoimassa multimodaalista viestintää, Institut für Deutsche Sprache, Mannheim 2011. Kuva: Wilfried Schütte

Liisa Tiittula on saksan kielen professori, jonka vastuualueena on kääntäminen ja käännöstiede. Tutkimuksessa hänelle on tärkeätä tieteidenvälinen yhteistyö ja yhteiskunnasta kumpuavien kysymysten selvittäminen. Työelämäyhteistyö on tärkeää niin koulutuksessa kuin tutkimuksessa.

Tutustu Liisa Tiittulaan 375 humanistia -verkkosivuilla

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.

Yli 20 kieltä ja kulttuuria esittäytyy Koe Kampuksessa 29.10.

Koe kampus! -tapahtuma torstaina 29.10.2015 tarjoaa lukiolaisille ja muille yliopisto-opinnoista kiinnostuneille mahdollisuuden tutustua pääkaupunkiseudun yliopistoihin. Nykykielten laitoksen ohjelma sopii sinulle, jos olet kiinnostunut kielistä, kulttuureista, kirjallisuudesta tai kieliteknologiasta!

Laitoksen ohjelmaan kuuluu mm. ainejärjestöjen järjestämä ilmainen kansainvälinen buffet (klo 13–15 Metsätalon 3. kerroksen B-siiven käytävässä, Unioninkatu 40), johon osallistuvat tänä vuonna myös suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien oppiaineet. Samalla pääset juttelemaan opiskelijoiden kanssa ja kuulemaan, millaista Helsingin yliopistolla opiskelu on ja mitä pitää osata loistaakseen pääsykokeissa.

Ruokailun yhteydessä on käynnissä myös kielivisailu, jossa voit kokeilla, montako kieltä tunnistat. Visassa on mukana jopa 33 kieltä, eikä siinä ole vielä edes puolia kaikista Helsingin yliopistolla opiskeltavista kielistä…

Klo 13–15 salissa 8 (Metsätalo, 3. krs) on mahdollisuus pistäytyä tapaamassa kieliteknologien lemmikkiä Elias-robottia, jonka kanssa voit jutella. Elias saattaa innostua soittamaan ilmakitaraakin! (Lisää Eliaksesta: katso video tai lue juttu.) Eliasta esittelee Graham Wilcock.

Klo 14–15 salissa 4 (Metsätalo, 2B-kerros) pääsee tutustumaan av-kääntäjän ammattiin, kun yliopistonlehtori Mari Pakkala-Weckström demonstroi, miten tv-sarjan tekstitys tehdään.

Tervetuloa!

Koko ohjelma Helsingin yliopiston keskustakampuksella