Category Archives: Yleiset

Tiedon louhija iskee kieliaineistoihin

|
Timo Honkelan haastattelu Kansalliskirjastossa

Timo Honkelan haastattelu Kansalliskirjastossa

“Valtaosa insinöörien perinteisistä mallinnuksen kohteista on lasten leikkiä siihen verrattuna, mitä kieli ja sen kielen oppiminen on”, väittää tuore digitaalisten aineistojen tutkimuksen professori Timo Honkela Kansalliskirjasto-lehden haastattelussa. Honkela aloitti tehtävässään nykykielten laitoksella 1.1.2014.

Onko tiedonlouhinnasta tunteiden tulkiksi tai yhteiskunnallisen analyysin tekijäksi? Lue Honkelan haastattelu verkkolehdessä: http://issuu.com/kansalliskirjasto/docs/kk_1-2014_digi/8

Kuuntele myös Timo Honkelan haastattelu Yle Radio 1:llä

The story in English: Making the most of digital materials: Interview with Professor Timo Honkela

Suosittu Kaksitoista tuolia -dialogisarja radioon 4.4. alkaen

|

Venäläisen kirjallisuuden luentosarja Kaksitoista tuolia aiheutti syksyllä 2013 niin suuren yleisöryntäyksen, että kaikki kiinnostuneet eivät mahtuneet luentosaleihin. Kirjallisuuden ystävät saavat nyt uuden tilaisuuden, kun suosittu dialogien sarja esitetään Yle Radio 1:llä ja Yle Areenassa 4.4.2014 alkaen.

Kaksitoista suomalaista kirjailijaa saapui vuorollaan keskustelemaan emeritusprofessori Pekka Pesosen kanssa. Jokaisen dialogin lähtökohta oli kirjailijan valitsema venäläinen teos. Dialogisarjan järjesti Helsingin yliopiston nykykielten laitos ja Venäjän kielen ja kirjallisuuden oppiaine.

Kirjakerho: Venäläiset klassikot -radiolähetysten aikataulu 2014

  • Pe 4.4. klo 17.20 (uusinta su 6.4. klo 8.05): emeritusprofessori Pekka Pesosen kirjailijavieraina Pirkko Saisio ja Mikko Rimminen
  •  Pe 11.4. klo 17.20: emeritusprofessori Pekka Pesosen kirjailijavieraina Ilpo Tiihonen ja Hannu Mäkelä
  •  Pe 18.4. klo 17.20: emeritusprofessori Pekka Pesosen kirjailijavieraina Eeva-Kaarina Aronen ja Hannu Väisänen
  • Pe 25.4 klo 17.20: emeritusprofessori Pekka Pesosen kirjailijavieraina Rosa Liksom ja Anita Konkka
  • Pe 2.5. klo 17.20 (uusinta myös su 4.5. klo 8.05): emeritusprofessori Pekka Pesosen kirjailijavieraina Marja-Leena Mikkola ja Riikka Pelo
  • Pe 9.5. klo 17.20: emeritusprofessori Pekka Pesosen kirjailijavieraina Sofi Oksanen ja Pentti Linkola

Lisätietoa

Yle: Venäläinen kirjallisuus inspiroi suomalaisia kirjailijoita

Kirjakerho on kuunneltavissa myös Yle Areenassa

Uutuuskirja saksattarista nyky-Suomessa – julkistustilaisuus 2.4.

|
Kansikuva

Kansikuva

Jatko-opiskelija Petra Schirrmann ja yliopistonlehtori Ulrike Richter-Vapaatalo germaanisesta filologiasta julkaisevat pian kirjan, joka kokoaa yhteen Suomeen muuttaneiden saksalaisnaisten elämäntarinoita. Kirja esitellään Saksalaisessa kirjastossa (Pohjoinen Makasiinikatu 7) keskiviikkona 2.4.2014 klo 18. Tilaisuus on saksankielinen. Tervetuloa – Willkommen!

Teoksen nimi on ”Deutschland meine Heimat, Finnland mein Zuhause. Lebensgeschichten deutscher Frauen im Finnland von heute.” Suomeksi kirjan nimen voisi kääntää vapaasti näin: Juuret Saksassa, koti Suomessa. Tämän päivän Suomessa asuvien saksalaisnaisten elämäntarinoita.

Mikä saa saksalaisen naisen muuttamaan Suomeen? Miten käy, kun sattuukin rakastumaan suomalaiseen – kuinka elämä sujuu puolison maassa, kulttuurissa ja kielessä? Millaisia ovat saksalais-suomalainen liitto, perhe ja arki?

Kokoelma pohjautuu 21 eri-ikäisen saksalaisnaisen haastatteluihin. Kertojat asuvat eri puolilla Suomea aina Kilpisjärvelle asti. He ovat kotoisin eri puolilta Saksaa. Yksi on asunut Suomessa vasta vuoden, toinen puoli vuosisataa. Heidän joukossaan on niin poronhoitajia, muusikoita kuin opettajiakin.

Elämäntarinoista syntyy dokumentaarinen kaleidoskooppi: Suomi-kuvaa arjen tasolla keskieurooppalaisen naisen silmin.

“Why don’t French children throw food?” – Esitelmä ranskalaisista ja amerikkalaisista kasvatusoppaista 31.3.

|

 “Why don’t French children throw food?” Une analyse de discours interculturelle de guides parentaux franco-américains.

Professori Patricia von Münchow Pariisin Descartes-yliopistosta pitää nykykielten laitoksella esitelmän, jossa verrataan toisiinsa ranskalaisia ja amerikkalaisia, vanhemmille tarkoitettuja kasvatusoppaita kontrastiivisen diskurssianalyysin valossa.

Esitelmä, joka kuuluu osana frankofoniakuukauden tapahtumiin, pidetään maanantaina 31.3. kello 16.15 Metsätalon salissa 13. Tilaisuus on ranskankielinen.

FIN-CLARIN jatkaa tutkimusinfrastruktuurien tiekartalla 2014–2020

|

Nykykielten laitoksen johtama FIN-CLARIN -hanke on valittu mukaan Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle, joka koskee vuosia 2014–2020. FIN-CLARIN on osa eurooppalaista CLARIN-yhteistyötä, joka pyrkii luomaan kieliaineistoille ja kieliteknologialle yhteistä infrastruktuuria. Se oli mukana jo vuoden 2009 kansallisella tutkimusinfrastruktuurien tiekartalla.

CLARIN-hankkeen toimintaa Suomessa johdetaan nykykielten laitokselta käsin. CLARIN on laajin humanistinen tieteellinen infrastruktuuri Suomessa.

5 miljardia sanaa suomea

FIN-CLARIN:illa on kaksi keskitettyä palvelua: Kielipankki ja Tieteen termipankki.

Kielipankki tuo tutkijoiden käyttöön laajat digitaaliset kielivara- ja kielityökalukokoelmat. Sen kautta voi hakea virkkeitä viiden miljardin sanan suomenkielen korpuksesta. Mukana on myös kolme miljardia sanaa suomenruotsia.

Tieteen kansallinen termipankki -hanke tähtää pysyvään ja jatkuvasti päivitettävään, kaikki tieteenalat kattavaan tieteen termistöön. Tieteen termipankki on avoimesti Internetissä saatavilla oleva yhteistyöalusta ja verkkopalvelu. Tällä hetkellä se käsittää 24 000 termiä.

Tutkimusinfrastruktuurit vahvistavat osaamista

Suomen Akatemia on julkaissut Suomen ensimmäisen tutkimusinfrastruktuurien strategian sekä päivitetyn tiekartan vuosille 2014–2020. Päivitetylle tiekartalle kuuluu 31 kansallista tutkimusinfrastruktuuria. Näistä seitsemän toimii yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden alalla.

Tutkimusinfrastruktuureilla tarkoitetaan tutkimusvälineitä, laitteistoja, aineistoja ja palveluita, jotka

  • mahdollistavat innovaatiotoiminnan eri vaiheissa tapahtuvan tutkimus- ja kehitystyön ja
  • tukevat järjestäytynyttä tutkimustyötä, tutkijankoulutusta ja opetusta sekä
  • kehittävät tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia.

Tiekartalle valittujen infrastruktuurien odotetaan vahvistavan Suomen kansainvälistä tutkimusosaamista ja huippuosaamisen verkostoja sekä tuottavan yritysideoita ja työpaikkoja.