Separated by a Common Language?

American Elizabeth Peterson and Brit Mark ShackletonBrits and Americans have been at each other’s throats for some time. Charles Dickens once remarked “I do not know the American gentleman, God forgive me for putting two such words together,” and Americans, judging from films like A Fish Called Wanda, regard most Brits as insufferable snobs. It was this supposed antagonism between the two nations that was addressed by Brit Mark Shackleton and American Elizabeth Peterson, both from the English section of the Department of Modern Languages, in a humorous lecture delivered on April 14 to a full house of around 150 students of English from around Finland to mark the twentieth anniversary of the National Meeting of English Students.

Was the divide the result of such classic linguistic misunderstandings as to knock up (to awake by knocking at a door [BrE]; to make pregnant [AmE])? Could the cultural divide be captured by a study of the metaphors associated with sport (the language of war associated with American football; or the baffling obscurity and effeteness of the Lewis Carroll world of cricket)? Why are American TV soaps obsessed with the pursuit of wealth, while British soaps are happy with working class failure?

American Elizabeth Peterson and Brit Mark ShackletonThese and other questions were raised but, wisely, in no way answered. The joint presentation ended with a test-yourself quiz for the student audience. The results, judging from this particular sample, suggested that Finnish students of English are more likely to have an American pronunciation (toon rather than tjoon), have American usages (a one-way rather than single ticket), yet spell words the British way (colour rather than color). In other words they’re just as mixed up as the rest of us.

The twentieth anniversary of the National Meeting of English Students gathered together students from Helsinki, Oulu, Joensuu, Vaasa, Turku/Åbo, Jyväsklyä and Tampere and involved a banquet at Tenalji von Fersen dining hall on Suomenlinna, lectures, and an Amazing Race around Helsinki. The organizing team for this two-day event was led by Saara Naukkarinen and ably assisted by Kristian Banfield, both from the English section of the Department of Modern Languages.

Mark Shackleton

Nykykielten laitos sai ensimmäisen tulkkauksen yliopisto-opettajan

Erja Tenhonen-LightfootFilosofian lisensiaatti Erja Tenhonen-Lightfoot on nimitetty uuteen tulkkauksen yliopisto-opettajan tehtävään. Tulevien tulkkien opetuksessa hän aikoo painottaa ammattietiikkaa ja asiakkaan ammattikielen hallintaa.

Tulkkaaminen ei ole vain hyvää kielitaitoa. Tenhonen-Lightfootin mukaan hyväksi tulkiksi on opiskeltava.

– Pelkkä hyvä kielitaito tai edes kaksikielisyys ei riitä tulkille, sillä tehtävässä vaaditaan myös tulkkaustaitoa. Tulkin on lisäksi perehdyttävä ennen työtehtävää niihin käsitteisiin, joita asiakas oletettavasti käyttää.

Uusi tehtävä katsottiin tarpeelliseksi, koska nyt aiemmin pirstaleisesta tulkkauksen opetuksesta ja sen kehittämisestä vastaa yksi opettaja. Lisäksi EU-kansalaisilla on tuoreen direktiivin mukaan oikeus saada laadukasta tulkkausta omalle kielelleen rikosoikeudessa.

Tulkkauksen yliopisto-opettajan tehtävä ei ole sidottu mihinkään yksittäiseen kieleen. Opetusta on myös suomeksi, mutta varsinaiset opetusharjoitukset toteutetaan aina yhteistyössä tulkattavan kielen natiiviopettajan kanssa.

Tenhonen- Lightfoot on työskennellyt tulkkina vuodesta 1985. Hän on erikoistunut neuvottelu- eli liike-elämän dialogitulkkauksen, konferenssitulkkauksen ja asioimis- ja oikeustulkkaukseen.

Tulkkauksen tarve on lisääntynyt viime vuosina myös Suomessa. Samalla kun osaavia tulkkeja on alettu arvostaa, on heiltä opittu vaatimaan aiempaa parempaa ammattitaitoa kuten asiakkaan ammattisanaston erinomaista hallintaa.

– Tulkin on kuitenkin tunnustettava, että kaikkea ei voi osata. Virheistä voi ja tulee ottaa opikseen. Virhe on sekä kääntäjän että tulkin työssä kenties paras opettaja, Tenhonen-Lightfoot kiteyttää.

Tulkin urallaan yksi hänen haastavimmista tehtävistä on ollut sotilaskyläprojektin arvonlisäverovelvollisuuden selvittely venäläisen pikkukaupungin Andreapolin verovirastossa.

– Lähtiessäni selvitin kollegalta, mikä ALV on venäjäksi. Perillä selvisi, että tuohon aikaan koko ALV:n käsite oli Venäjällä tuntematon. Tulkkaus tapahtui lisäksi ammattieettisten ja kaikkien taiteen säännösten vastaisesti minulle kahden vieraan kielen välillä eli saksa-venäjä-saksa-akselilla.

Uudessa tehtävässä Tenhonen-Lightfoot aloittaa elokuun alussa. Jo ennen sitä tulkkauksen opinnoissa tapahtuu jotakin uutta, sillä toukokuussa pidetään ensimmäinen viro-suomi-viro-tulkkauskurssi.

Suomi kerää kehuja Venäjä-tutkimuksen kärkimaana

Emeritusprofessori Pekka Pesonen ja taiteilija Rosa Liksom Tiekulmassa.
Aleksanteri-instituutti ja nykykielten laitos esittelivät Venäjä-tutkimusta laajasti Tiedekulmassa maaliskuussa. Lavalla Pekka Pesonen ja Rosa Liksom.


Suomalainen Venäjän asiantuntemus saa jälleen tunnustusta ulkomailta. Norjan ulkoministeriön ja tieteellisen tutkimuskeskuksen selvitys kehottaa ottamaan Suomesta mallia, kun Venäjän tutkimusta halutaan kehittää. Arvioinnin mukaan Suomessa tehtävä tutkimus on laaja-alaista, ja siinä yhdistyvät ansiokkaasti muun muassa taloustiede, yhteiskuntatieteet ja populaarikulttuurin sekä median tutkimus.

Nordlys-lehden Look to Finland! -artikkelin mukaan Suomessa toimittiin viisaasti, kun Venäjän tutkimuksen määrärahoja ei leikattu kylmän sodan jälkeen kuten tehtiin esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Saksassa.

Suomalaistutkijoiden ansiona pidetään muun muassa sitä, että alasta riippumatta tutkijoiden koulutuksessa keskeistä ovat venäjän kielen ja kulttuurin opinnot. Lehti nostaakin Suomen selkeäksi kärkimaaksi Venäjän asiantuntijana ja tutkimuksen tekijänä. Venäjä-tutkimukseen on panostettu paljon, ja tämä näkyykin lehden mukaan Suomen toiminnassa EU:n tasolla.

Arvioinnin mukaan myös Norjassa tulisi panostaa voimakkaasti Venäjä-tutkimukseen, sillä Venäjän ymmärtäminen yksin talousarviosta ja lakiteksteistä jää vajavaiseksi ilman syvällistä historian, kielen ja kulttuurin tuntemusta.

– Suomalainen vahvuus on ollut monitieteisen tutkimusympäristön luominen, jonka ympärille on rakennettu koulutusverkostot. Sen pohjalta on kyetty luomaan kansainvälisesti kilpailukykyinen joukkue, sanoo johtaja Markku Kivinen vuonna 1996 perustetun Aleksanteri-instituutista, Helsingin yliopiston valtakunnallisen Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuslaitoksesta.

Suomessa tehtävän Venäjän tutkimuksen terävintä kärkeä edustaa Kivisen johtama, vuoden 2012 alusta toimintansa aloittanut Suomen Akatemian Venäjä -tutkimuksen huippuyksikkö. Aleksanteri-instituutin koordinoimassa yksikössä on lisäksi tutkijoita Helsingin yliopiston nykykielten laitoksesta ja valtiotieteellisestä tiedekunnasta sekä Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta ja Pietarin Eurooppalaisesta yliopistosta. Venäjän modernisaation valinnat -nimellä kulkevan huippuyksikön rahoitus ulottuu vuoteen 2017.

Suomen Akatemiassa on lisäksi alkanut Venäjä-toimintaohjelma 2012–2022. Ohjelma koordinoi korkeatasoista suomalaista Venäjän tutkimusta sekä pitkäjänteistä yhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä.

Norjalaisselvityksen pohjana on käytetty teosta: Witnessing Change in Contemporary Russia (Kikimora, 2010, ed. Tomi Huttunen & Mikko Ylikangas)
 
 

Venäjän rockin kriittinen supertähti Juri Ševtšuk vierailee Metsätalossa

Venäläinen rocklegenda Juri Ševtšuk. Kuva: DDT

Venäläinen rocklegenda Juri Ševtšuk saapuu Suomeen DDT-yhtyeensä kanssa maaliskuun lopussa. Tiedotustilaisuuden Kremlin vallanpitäjiä vuosikymmeniä piinannut muusikko ja kirjailija pitää Helsingin yliopiston nykykielten laitoksessa Metsätalossa torstaina 29.3. kello 14-16. Tilaisuudessa julkistetaan myös Tomi Huttusen venäläisen rockin historian paketoiva kirja Pietari on rock (Into-kustannus).

Venäjällä DDT vetää stadionkeikoilleen kymmeniätuhansia katsojia. Suomeen Ševtšuk tuo Toisin-kiertueensa, joka on myös DDT:n tuoreen albumin nimi.

Pitkällä urallaan Ševtšuk on ehtinyt arvostella kärkevästi niin Neuvostoliiton aikaista yhteiskuntajärjestystä, Tšetšenian sotaa kuin 2000-luvun hallinnon korruptiota. Ševtšuk on antanut kasvonsa vapaita vaaleja vaativalle oppositiolle, mutta poliitikoksi hän ei ole pyynnöistä huolimatta ryhtynyt.

Ševtšuk on myös runoilijana Venäjän kärkikaartia, suurten venäläisten kirjailijoiden manttelinperijä. Useat hänen rockalbuminsa ovat kaunokirjallisia teoksia, mutta Ševtšuk on julkaissut myös runokokoelmia.

DDT ja venäläisen rockin historia liittyvät tiiviisti yhteen. Pietari on rock -kirja kertoo Leningradin ja samalla koko Neuvostoliiton rockin synnystä, ensimmäisistä virallisista ja epävirallisista rock-klubeista ja äänitteistä 70-luvulta 2010-luvulle. Se on kirja venäläisistä yhtyeistä ja rockrunoilijoista, joista tuli enemmän kuin runoilijoita.

Kirjan kirjoittanut venäläisen kirjallisuuden yliopistonlehtori Tomi Huttunen tuntee Pietarin rock-elämän 80-luvulta asti. Hän näkee venäläisen rockin erityispiirteenä kaunokirjallisesti vahvat ja monitasoiset sanoitukset, jotka avaavat myöhäisen neuvostokauden ja sitä seuranneen ajan kulttuurihistoriaa.

– DDT edustaa koko venäläisen rockin historiallista tarinaa, koska bändi perustettiin 80-luvun alussa, jolloin venäläisen rockin oma ilmaisu syntyi. Venäläisessä rockissa ei ole yhtä intohimoista Pietarin kaupungin kuvaajaa kuin Juri Ševtšuk eikä Kremlillä toista yhtä sitkeää kriitikkoa kuin dissidenttimyrkky DDT.

DDT esiintyy klubikeikalla The Circus -ravintolassa Helsingissä 30.3. Toisin-kiertueen massiivinen lavashow nähdään 1.4. Tampere-talossa. Yleisölle jaetaan keikoilla suomennoksia venäjänkielisistä sanoituksista.

Mielenkiintoisia haastateltavia nykykielten laitoksella

Helsingin yliopisto
Humanistinen tiedekunta
Nykykielten laitos
1.3.2012

Onko kuningatar Elisabet kadottanut yläluokan aksenttinsa? Minkä sanan
pitäisi löytää tiensä Oxford English Dictionaryn uuteen painokseen?
Tiesitkö, miksi Buffy, vampyyrintappaja kiehtoo myös kielitieteilijöitä?
Vastauksia saat kolmelta eturivin englannin kielen tutkijalta, jotka
vierailevat Helsingin yliopiston nykykielten laitoksen järjestämässä
seminaarissa 7. – 10. maaliskuuta.

Professori Lynda Mugglestone on arvostettu englannin kielen tutkija ja
mm. BBC:n käyttämä puhutun kielen asiantuntija. Hän tietää, mitä hyötyä
on kuulostaa presidentti Obamalta tai BBC:n kuuluttajalta, sillä etenkin
Englannissa ääntäminen paljastaa yhä puhujan sosiaalisen taustan.

Tohtori Philip Durkin, Oxford English Dictionaryn johtava etymologi
viimeistelee parhaillaan englantia puhuvan maailman suurimman ja
arvostetuimman sanakirjan kolmatta painosta. Hän tietää, kuinka
englannin sanasto on muuttunut ja mitä uutta yksi maailman laajimmista
sanakirjoista sisältää.

Professori Michael Adams on tutkinut mm. kulttisarjaksi nousseen Buffy,
vampyyrintappaja –tv-sarjan poikkeuksellista sanastoa. Hänen teoksestaan
Slayer Slang: A Buffy the Vampire Slayer Lexicon selviää myös,
kuinka uusi slangi syntyy.

HEL-LEX 3 (New Approaches to Historical English Lexis) -seminaari
järjestetään Tvärminnessä 7.-10. maaliskuuta.  Vierailevat
kielitieteilijät luennoivat myös Helsingin yliopistossa.

Seminaarin järjestelyistä vastaa nykykielten laitoksen dosentti
Rod McConchie
.

Haastattelupyynnöt:

Ville Korhonen
tiedottaja
Nykykielten laitos – The Department of Modern Languages
PL 24 (Unioninkatu 40, 6. krs., B616) 00014 Helsingin yliopisto

(09)191 22504
+358 50 318 3956
ville.korhonen@helsinki.fi

www.helsinki.fi/nykykielet
www.facebook.com/nykykielet