Suomalainen Venäjän asiantuntemus saa jälleen tunnustusta ulkomailta. Norjan ulkoministeriön ja tieteellisen tutkimuskeskuksen selvitys kehottaa ottamaan Suomesta mallia, kun Venäjän tutkimusta halutaan kehittää. Arvioinnin mukaan Suomessa tehtävä tutkimus on laaja-alaista, ja siinä yhdistyvät ansiokkaasti muun muassa taloustiede, yhteiskuntatieteet ja populaarikulttuurin sekä median tutkimus.

Nordlys-lehden Look to Finland! -artikkelin mukaan Suomessa toimittiin viisaasti, kun Venäjän tutkimuksen määrärahoja ei leikattu kylmän sodan jälkeen kuten tehtiin esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Saksassa.

Suomalaistutkijoiden ansiona pidetään muun muassa sitä, että alasta riippumatta tutkijoiden koulutuksessa keskeistä ovat venäjän kielen ja kulttuurin opinnot. Lehti nostaakin Suomen selkeäksi kärkimaaksi Venäjän asiantuntijana ja tutkimuksen tekijänä. Venäjä-tutkimukseen on panostettu paljon, ja tämä näkyykin lehden mukaan Suomen toiminnassa EU:n tasolla.

Arvioinnin mukaan myös Norjassa tulisi panostaa voimakkaasti Venäjä-tutkimukseen, sillä Venäjän ymmärtäminen yksin talousarviosta ja lakiteksteistä jää vajavaiseksi ilman syvällistä historian, kielen ja kulttuurin tuntemusta.

– Suomalainen vahvuus on ollut monitieteisen tutkimusympäristön luominen, jonka ympärille on rakennettu koulutusverkostot. Sen pohjalta on kyetty luomaan kansainvälisesti kilpailukykyinen joukkue, sanoo johtaja Markku Kivinen vuonna 1996 perustetun Aleksanteri-instituutista, Helsingin yliopiston valtakunnallisen Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuslaitoksesta.

Suomessa tehtävän Venäjän tutkimuksen terävintä kärkeä edustaa Kivisen johtama, vuoden 2012 alusta toimintansa aloittanut Suomen Akatemian Venäjä -tutkimuksen huippuyksikkö. Aleksanteri-instituutin koordinoimassa yksikössä on lisäksi tutkijoita Helsingin yliopiston nykykielten laitoksesta ja valtiotieteellisestä tiedekunnasta sekä Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta ja Pietarin Eurooppalaisesta yliopistosta. Venäjän modernisaation valinnat -nimellä kulkevan huippuyksikön rahoitus ulottuu vuoteen 2017.

Suomen Akatemiassa on lisäksi alkanut Venäjä-toimintaohjelma 2012–2022. Ohjelma koordinoi korkeatasoista suomalaista Venäjän tutkimusta sekä pitkäjänteistä yhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä.

Venäläinen rocklegenda Juri Ševtšuk saapuu Suomeen DDT-yhtyeensä kanssa maaliskuun lopussa. Tiedotustilaisuuden Kremlin vallanpitäjiä vuosikymmeniä piinannut muusikko ja kirjailija pitää Helsingin yliopiston nykykielten laitoksessa Metsätalossa torstaina 29.3. kello 14-16. Tilaisuudessa julkistetaan myös Tomi Huttusen venäläisen rockin historian paketoiva kirja Pietari on rock (Into-kustannus).

Venäjällä DDT vetää stadionkeikoilleen kymmeniätuhansia katsojia. Suomeen Ševtšuk tuo Toisin-kiertueensa, joka on myös DDT:n tuoreen albumin nimi.

Pitkällä urallaan Ševtšuk on ehtinyt arvostella kärkevästi niin Neuvostoliiton aikaista yhteiskuntajärjestystä, Tšetšenian sotaa kuin 2000-luvun hallinnon korruptiota. Ševtšuk on antanut kasvonsa vapaita vaaleja vaativalle oppositiolle, mutta poliitikoksi hän ei ole pyynnöistä huolimatta ryhtynyt.

Ševtšuk on myös runoilijana Venäjän kärkikaartia, suurten venäläisten kirjailijoiden manttelinperijä. Useat hänen rockalbuminsa ovat kaunokirjallisia teoksia, mutta Ševtšuk on julkaissut myös runokokoelmia.

DDT ja venäläisen rockin historia liittyvät tiiviisti yhteen. Pietari on rock -kirja kertoo Leningradin ja samalla koko Neuvostoliiton rockin synnystä, ensimmäisistä virallisista ja epävirallisista rock-klubeista ja äänitteistä 70-luvulta 2010-luvulle. Se on kirja venäläisistä yhtyeistä ja rockrunoilijoista, joista tuli enemmän kuin runoilijoita.

Kirjan kirjoittanut venäläisen kirjallisuuden yliopistonlehtori Tomi Huttunen tuntee Pietarin rock-elämän 80-luvulta asti. Hän näkee venäläisen rockin erityispiirteenä kaunokirjallisesti vahvat ja monitasoiset sanoitukset, jotka avaavat myöhäisen neuvostokauden ja sitä seuranneen ajan kulttuurihistoriaa.

– DDT edustaa koko venäläisen rockin historiallista tarinaa, koska bändi perustettiin 80-luvun alussa, jolloin venäläisen rockin oma ilmaisu syntyi. Venäläisessä rockissa ei ole yhtä intohimoista Pietarin kaupungin kuvaajaa kuin Juri Ševtšuk eikä Kremlillä toista yhtä sitkeää kriitikkoa kuin dissidenttimyrkky DDT.

DDT esiintyy klubikeikalla The Circus -ravintolassa Helsingissä 30.3. Toisin-kiertueen massiivinen lavashow nähdään 1.4. Tampere-talossa. Yleisölle jaetaan keikoilla suomennoksia venäjänkielisistä sanoituksista.