Afrikkalaispiirteet kirjallisuudessa haastavat suomentajan

Kun suomentaja kohtaa afrikkalaistettua englantia, edessä on käännösongelma: kielen afrikkalaisille piirteille ei yleensä ole vastineita suomessa. Paljonko paikallisväriä kannattaa ottaa mukaan käännökseen?

Paikallisuutta ja politiikkaa

Adichie, Chimamanda Ngozi (2003): Purple Hibiscus. Suomentanut Kristiina Savikurki 2010. Kuva: maailmankirjat.

Monet länsiafrikkalaiset kirjailijat pyrkivät afrikkalaistamaan englanninkielisen tekstinsä kieltä. He käyttävät afrikkalaisista kielistä peräisin olevia sanoja ja kääntävät englanniksi äidinkielensä kulttuurisia piirteitä kuten sananlaskuja ja vertauksia.

Afrikkalaistettua englantia ei käytetä kirjallisuudessa ainoastaan paikallisvärin luomiseen ja paikallisen elämän kuvaamiseen vaan taustalla voi olla myös poliittisia ja ideologisia tarkoitusperiä.

– Kirjailija haluaa esimerkiksi horjuttaa englannin valta-asemaa tekemällä eroa entisen siirtomaaisännän kieleen, purkaa siirtomaa-ajalta periytyviä yhteiskunnallisia rakenteita tai muuttaa vanhoja Afrikkaan liitettyjä mielikuvia, selittää Anne-Marie Lindfors. Hänen tuore väitöskirjansa käsitteli länsiafrikkalaisten englanniksi kirjoitettujen romaanien suomentamista.

Kääntäminen on ongelmanratkaisua

Okri, Ben (1996): Dangerous Love. Suomentanut Seppo Loponen 1996. Kuva: Bookcrossing.

Tutkittujen teosten suomentajat käyttivät erilaisia strategioita käännösongelmien ratkaisemiseen. Osa säilytti lähtötekstin hybridisyyden eli afrikkalaiset kieli- ja kulttuuripiirteet, osa taas vähensi niitä suomennoksessa.

Lindfors huomasi, että länsiafrikkalaisten romaanien afrikkalaiset kieli- ja kulttuuripiirteet säilytetään suomennoksissa jopa yllättävän tarkasti. Parin viime vuosikymmenen aikana trendi on kuitenkin muuttunut: suomentajat ovat alkaneet tehdä romaaneista helpommin lähestyttäviä suomalaislukijoille. Kääntäjät muun muassa selittävät vieraita kieli- ja kulttuuripiirteitä tai jättävät niitä pois käännöksistä.

Kotoutettua suomennosta on sujuvampaa lukea kuin lähtötekstin vieraat piirteet säilyttävää käännöstä. Teosten afrikkalaisen kulttuuritaustan häivyttäminen voi kuitenkin ylläpitää stereotyyppisiä käsityksiä Afrikasta ja vaientaa alkuperäistekstin poliittisen tai ideologisen sanoman.

– Jos taas teosten vieraat kieli- ja kulttuuripiirteet säilytetään suomennoksissa, länsiafrikkalaiset romaanit voivat vaikuttaa liian vaikeilta eivätkä siksi kiinnosta suomalaisia lukijoita, Lindfors kuvailee ongelmaa.

Lindforsin tulokset auttavat arvioimaan, miten käännösstrategiat mahdollisesti vaikuttavat länsiafrikkalaisten romaanien vastaanottoon Suomessa. Oppeja voi hyödyntää myös muun jälkikoloniaalisen kirjallisuuden suomentamisessa.

FM Anne-Marie Lindfors väittelee aiheesta 28.2.2015. Väitöskirja on luettavissa E-thesis -palvelussa.


Aineisto

Länsiafrikkalaisia, englanniksi kirjoitettuja romaaneja on suomennettu viisitoista, joten Lindforsin 12 teoksen otos oli varsin laaja. Tutkimusaineiston romaaneista yhdeksän on peräisin Nigeriasta ja kolme Ghanasta. Ne on julkaistu Suomessa vuosina 1963–2010. Romaanit on kirjoittanut yhdeksän eri kirjailijaa ja suomentanut samoin yhdeksän eri kääntäjää.

Ranskalaiset klassikot -yleisöluentosarja 24.2.–5.5.

Yleisölle avoin luentosarja käsittelee keskeisiä ranskalaisia kirjailijoita eri aikakausilta. Puhujat ovat kirjailijoita, tutkijoita tai innokkaita lukijoita. Kukin puhuja kertoo aiheena olevasta kirjailijasta ja tämän tuotannosta omasta näkökulmastaan.

Luennot järjestetään tiistaisin 24.2.–5.5.2015 kello 18:15–19:45 Metsätalon salissa 2 (Unioninkatu 40 B, 2. kerros).

Luentosarjan järjestää ranskalaisen filologian oppiaine yhteistyössä Marcel Proustin ystävät – Marcel Prousts vänner -yhdistyksen kanssa.

Ohjelma

24.2.

Aiheena Nathalie Sarraute, puhujana Laura Lindstedt
Aiheena Marguerite Duras, puhujana Aura Sevón

3.3.

Aiheena Choderlos de Laclos, puhujana Teemu Ikonen
Aiheena Denis Diderot, puhujana Timo Kaitaro

10.3.

Aiheena André Gide, puhujina Claes Andersson, Marianne Bargum

17.3.

Aiheena Gustave Flaubert, puhujana Maria Mäkelä

24.3.

Aiheena Charles Baudelaire, puhujina Antti Nylén, Tarmo Kunnas

31.3. ei luentoa

7.4.

Aiheena Albert Camus, puhujana Jyrki Kiiskinen, Anne Riippa

14.4.

Aiheena Michel de Montaigne, puhujina Renja Salminen, Saara Pääkkönen

21.4.

Aiheena Stendhal, puhujana Iris Schwanck
Aiheena Émile Zola, puhujana Riikka Rossi

28.4. ei luentoa

5.5.

Aiheena Patrick Modiano, puhujina Joel Haahtela, Barbro Holmberg

Miten Saksa näkyy suomalaismediassa? -luento 17.2.

Saksan Suomen suurlähetystön lehdistöpäällikkö Joachim Bussian luennoi aiheesta “Miten Saksa näkyy suomalaismediassa” tiistaina 17.2.2015 klo 17:15–18:45 Helsingin yliopistossa Metsätalon luentosalissa 1 (Unioninkatu 40).

saksaKyseessä on ”Saksalaisvaikutteita Suomen kulttuurissa ja yhteiskunnassa” -luentosarjan neljäs osa. Sarja järjestetään Emil Öhmannin säätiön tuella.

Tervetuloa!

Pioneerikurssilla opettajina toimivat yritykset

Tänä keväänä ryhmä kääntämisen opiskelijoita pääsee nauttimaan etuoikeutetusta asemasta. Yhdentoista yrityksen yhteistyöhankkeessa kieli-, käännös- ja teknologia-alan ammattilaiset vastaavat kokonaisen kurssin opetuksesta.

– Tämä on ainakin Euroopassa ensimmäinen kerta, kun käännösalan yritykset järjestävät yliopisto-opiskelijoille opintopisteisiin oikeuttavaa opetusta tässä laajuudessa, kertoo kurssin pääjärjestäjä Anu Carnegie-Brown Sandberg Translation Partnersilta.

Kurssi käsittelee globaaleja käännösmarkkinoita ja alan työmahdollisuuksia, käännösteknologian työkaluja ja muita teknisiä ratkaisuja sekä projektinhallintaa. Opiskelijat ja alan ammattilaiset kokoontuvat yhteen kolmella viikon mittaisella intensiivijaksolla, joiden välissä tehdään harjoitustöitä itsenäisesti. Kurssille osallistuu 14 maisterivaiheen opiskelijaa nykykielten laitoksen eri oppiaineista.

Yhteistyöllä ammattiosaamista

Osallistujayritykset haluavat tutustua opiskelijoihin potentiaalisina työntekijöinä, antaa näille realistiset odotukset työelämästä ja täydentää opiskelijoiden osaamista. Samalla ne saavat hyvän kuvan siitä, mikä osaamisen taso pian valmistuvilla opiskelijoilla on ja mitä koulutusta he tarvitsevat tutkinnon jälkeen.

– Valmistuneiden osaamisen ja käännöstoimistojen tarpeiden välillä on aukko. Yliopistojen tehtävä ei ole palvella yrityksiä ja kouluttaa valmiita osaajia. Alalla kannattaa kuitenkin tehdä yhteistyötä työllistäjien ja kouluttajien välillä. Onhan tehotonta, jos kaikki yritykset järjestävät oman lisäkoulutuksensa vastavalmistuneiden tukemiseksi, Carnegie-Brown esittää.

Etualalla kurssin vetäjät ensimmäisellä intensiiviviikolla ja taustalla kurssin opiskelijoita.

Etualalla kurssin vetäjät ensimmäisellä intensiiviviikolla ja taustalla kurssin opiskelijoita.

Kyse ei kuitenkaan ole vain yhden opiskelijaryhmän sparraamisesta yhdessä yliopistossa: kurssin tavoitteena on luoda hyviä käytäntöjä ja koulutuspaketti, jota käännösalan yritykset voivat käyttää muissakin oppilaitoksissa ympäri Eurooppaa.

– Haluan osoittaa, että tiedon ja osaamisen jakaminen tällaisen vapaaehtoistoiminnan kautta hyödyttää sekä yrityksiä että yliopistoja ja niiden opiskelijoita. Pidän yhteistyötä välttämättömänä käännösalan toimivuudelle ja houkuttelevuudelle, Carnegie-Brown kertoo.

Kääntäjän ammatti monipuolistuu

– Kääntämisen opetuksessa pidämme työelämäyhteistyötä ja opiskelijoiden työelämätaitojen kehittämistä erittäin tärkeänä, korostaa yliopisto-opettaja Juha Eskelinen, kurssin vastuuopettaja nykykielten laitoksella.

Laitoksella on huomattu, että projektinhallinnan osaamista arvostetaan työelämässä ja opiskelijoita työllistyy sellaisiin tehtäviin.

– Kääntäjän ammattikuva muuttuu koko ajan yhä nopeammin. Yritykset palkkaavat vähemmän omia työntekijöitä käännöstehtäviin ja käyttävät sen sijaan freelancereita. Kääntäjien työnkuva monipuolistuu esimerkiksi juuri projektinhallinnan suuntaan. Myös tietokoneavusteinen kääntäminen ja käännös- ja kieliteknologioiden käyttö lisääntyy, Eskelinen kommentoi.

– Kääntäjältä vaaditaan nopeutta ja tehokkuutta, sillä tuottavuus on iso kysymys. Alalla on kuitenkin käyttöä monenlaisille kyvyille ja käännöstyö on vain yksi monista rooleista: tarvitaan myös muun muassa koordinaattoreita ja johtamistaitoisia, Carnegie-Brown kertoo.

Kääntäjä tarvitsee bisnesajattelua

– Kurssi antaa käännösalasta hyvin kattavan kuvan, kun kouluttajat ovat niin erityyppisistä yrityksistä, arvioi Outi Könni, yksi kurssin opiskelijoista. Hän on viettänyt 20 vuotta työelämässä uskonnonopettajana, mutta on nyt palannut yliopistoon tekemään maisterintutkintoa saksan kääntämisestä.

Humanistina Könni arvostaa bisnesnäkökulman saamista opetukseen.

– On tärkeää ymmärtää, millaisia tarpeita ja toimialoja asiakkailla on ja mihin kääntäjien kannattaisi erikoistua pystyäkseen palvelemaan asiakkaita hyvin. Jotta omaa osaamista voi myydä, pitää ymmärtää se lisäarvo, jota kääntäjänä voi tarjota asiakkaalle tai työnantajalle, Könni selittää.

– Suurin osa kääntäjistä Suomessa toimii yrittäjinä. Vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa tarvitaan, toimeksiannot eivät vain ilmesty työpöydälle, Eskelinen huomauttaa.

Kurssilla on myös hieno mahdollisuus verkostoitumiseen.

– Kannattaa miettiä, millaisen kuvan itsestään antaa paitsi kouluttajille myös muille opiskelijoille. Myöhemmin työelämässä törmää näihin samoihin ihmisiin, ala on Suomessa sen verran pieni, Könni sanoo.

Könni itse on hyvä esimerkki siitä, miten ympäri mennään ja yhteen tullaan: kurssilla on mukana myös tuttu opiskelija, jota hän aikoinaan opetti lukiossa. Näin myös kurssia järjestelemässä ollut Tuija Kinnunen, joka työskenteli ennen yliopistotyöhön siirtymistä samassa yrityksessä Carnegie-Brownin kanssa.


Yhteistyökumppanit

Kurssin runko ja sisältö ovat Carnegie-Brownin käsialaa. Hän on myös koonnut mukaan muut kurssin vetäjät. Kaikki osallistujayritykset tarjoavat työpanoksensa veloituksetta ja esimerkiksi ulkomailla toimivien yritysten työntekijät lentävät Suomeen asti jakamaan osaamistaan.

Kurssin yhteistyökumppanit ovat seitsemän kielipalveluyritystä (Sandberg Translation Partners Ltd, AAC Global, AranchoDoc Nordic, Delingua, Lingsoft, Maris Multilingual ja Semantix) sekä neljä käännösteknologiaa tarjoavaa yritystä (Kilgray, Memsource, Plunet ja SDL). Osallistujayritykset ovat GALA– tai ELIA-verkostojen jäseniä, mutta kurssi on niistä riippumaton, itsenäinen hanke. Helsingin yliopisto on ollut vuodesta 2014 alkaen ELIA-verkoston jäsenyliopisto.

29.1. Alumnipäivä

Puhalla ajatteluusi uutta paloa tieteen huippujen avulla Helsingin yliopiston Alumnipäivässä 29.1.2015.

Tutustu humanistisen tiedekunnan ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

seppele

Nykykielten laitoksella on tilaisuudessa kolme ohjelmanumeroa.

Alumni Morning Coffee 8-9.30 am: Ulla Tuomarla: Verbal aggression in Social Media

Humanistisen tiedekunnan osuudessa:

14.10-14.30 Dostojevski ja randomläppä, professori Tomi Huttunen, Nykykielten laitos. Dostojevski tunnetaan kuumehoureisen kerronnan ja psykologisten painajaisten mestarina. Hänen teoksissaan korostuvat ennakoimattomuus, perusteettomat purkaukset ja nyrjähtäneet puheenvuorot. Dostojevskin sankareiden ennakoimaton puhe tiivistyy yhteen pieneen sanaan, joka esiintyy vähintään kerran joka sivulla Idiootissa ja Karamazovin veljeksissä. Mikä on tuo sana?

14.30-14.50 Käännöskirjallisuus maailmankuvan avartajana, professori Liisa Tiittula, Nykykielten laitos. Käännöskirjallisuus vaikutti aikanaan merkittävästi suomen kirjakielen ja suomalaisen kirjallisuuden kehittymiseen. Mikä sen asema on nyt? Tarvitaanko tämän päivän globalisoituneessa maailmassa kirjallisuuden suomennoksia?

***

Alumnipäivän ohjelma on ilmainen kaikille rekisteröityneille alumneille. Mikäli et ole vielä osa 21 000 alumnin asiantuntijajoukkoamme, tule mukaan rekisteröitymällä maksuttomalle Alumnikampukselle tai liittymällä Alumniyhdistykseen. Helsingin yliopiston alumneja ovat kaikki entiset ja nykyiset opiskelijat ja työntekijät.