Saksan kieli ja kulttuuri valloittivat Metsätalon

|

Maanantaina 5.10. Metsätalolla oli tavallistakin enemmän hulinaa, kun reilu 200 saksanlukijaa ja parisen kymmentä saksanopettajaa eri lukioista vieraili Saksa-aiheisessa toimintapäivässä. Tapahtuman järjesti joukko opiskelijoita ja opettajia germaanisen filologian ja saksan kääntämisen oppiaineista. Mukana oli myös Goethe-instituutti.

– Yhteistyö koulujen ja lukioiden kanssa on paitsi antoisaa, myös elintärkeää oppiaineen tulevaisuutta ajatellen, sanoo professori Ulrike Richter-Vapaatalo.

– Päivän järjestämiseen ja muuhun yhteistyöhön osallistuneet opiskelijat saivat tätä kautta myös työelämäyhteyksiä, joista voi olla hyötyä heidän ammatillista tulevaisuuttaan ajatellen.

Yksi ohjelmanumeroista oli rastikierros, jossa lukiolaiset suunnistivat itsenäisesti keskustakampuksella: kolme rastia Metsätalossa, yksi Kaisa-kirjastossa ja yksi päärakennuksella. Kullakin rastilla he ratkaisivat saksan kieltä harjoittavan tehtävän ja saivat oikeasta vastaukseksi palkinnoksi sanan. Viidestä sanasta he kokosivat lopuksi lauseen.

Lukio-opiskelijat istuskelivat myös saksalaisessa kahvilassa pelien ja sumpin äärellä sekä kuulivat infohuoneessa germanistiikan opiskelijoilta siitä, millaista on asuminen Saksassa ja kielten opiskelu Helsingin yliopistossa sekä mitä vaihto-opiskelumahdollisuuksia saksankielisiin maihin on tarjolla.

Lukioiden saksanopettajat puolestaan tutustuivat omassa infokahvilassaan ammatillisiin aiheisiin kuten saksan oppijoiden suullisen kielitaidon arviointiin, monikielisyysdidaktiikkaan ja muuhun saksanopetukseen liittyvään tutkimukseen.

Lopuksi kaikki kokoontuivat yhteiseen viisi luentoa tunnissa -tilaisuuteen, jossa tutustuttiin mm. musikaalien kääntämiseen, saksalaiseen taiteeseen ja kielen luonnolliseen omaksumiseen.

Kuvat: Heini Mähönen

Tutkijoiden oikeinkirjoitusohjelma integroitu Microsoft Wordiin

|

Helsingin yliopiston kieliteknologien kirjoittaman HFST-ohjelman avointa lähdekoodia on integroitu Microsoftin Word-tekstinkäsittelytyökaluun. HFST tulee sanoista Helsinki Finite-State Technology, joka tarkoittaa suomeksi äärellistilaista teknologiaa. Käytännössä ohjelma tekee tekstistä mm. morfologisia eli sanojen muodostukseen liittyviä analyysejä, joiden perusteella se voi arvioida tekstin oikeinkirjoitusta sanakirjan avulla.

– Valtakielien lisäksi HFST:tä hyödyntäviä sanakirjoja on nyt tarjolla grönlannista, fääristä ja kolmesta eri saamen kielestä. Lisäksi on kehitteillä sanakirjoja suomen sukukielille Koneen Säätiön tukemien hankkeiden kautta, kertoo FIN-CLARINin tutkimusjohtaja Krister Lindén.

Kuvassa ohjelma tarkistaa grönlanninkielistä tekstiä.

Kuvassa ohjelma tarkistaa grönlanninkielistä tekstiä.

Hanke lähti tuottamaan kielityökalua vähemmistökielille, joita Microsoft ei itse tue kyseisten markkinoiden pienuuden takia.

– Tavoitteemme on tärkeä, koska yhä isompi määrä tiedosta syntyy suoraan digimaailmaan. Ilman kunnollista kielityökalutukea vähemmistökielet jäävät vähemmälle käytölle, Lindén huomauttaa.

Hankkeessa on tehty pohjoismaista yhteistyötä. Itse HFST-ohjelma on kehitetty Helsingin yliopistolla. Norjalaiset lingvistit Tromssassa ovat testanneet koodia ja tuoneet siihen sanakirjoja ja tanskalaiset ohjelmoijat Odensessa ovat hoitaneet koodin liittämisen MS Wordiin.

HFST-ohjelmat ovat tarjolla myös OpenOfficeen ja muihin verkkoratkaisuihin.

Elias-robotti on kieliteknologian uusi apulaisprosessori

|

Kieliteknologian oppiaineen tuoreimpia vahvistuksia on humanoidirobotti Elias. Eliaksen työnkuvana on tukea kieliteknologian opetusta ja tutkimusta Helsingin yliopistossa.

Katso Eliaksen esittelyvideo YouTubessa:

screenshotVideon materiaali on kuvattu Eliaksen kesäseminaarin yhteydessä kesäkuussa 2015. Kahdeksan opiskelijan intensiivikurssi käsitteli robotin ja ihmisen välistä vuorovaikutusta. Opettajana oli dosentti Kristiina Jokinen.

– Luonnollisen vuorovaikutuksen automatisointi on kieliteknologian tutkijoiden Graalin malja. Koneiden kielellisten ja kognitiivisten kykyjen kehittäminen on suuri haaste. Ne tarjoavat happotestin, jossa kieliteknologian heikkoudet paljastuvat nopeasti! Opiskelijoille eli tulevaisuuden kieliteknologeille riittää tässä työsarkaa, sanoo tutkija Atro Voutilainen.

Kun yhä useampi opiskelija ja opettaja pääsee kursseilla tutustumaan robotin käyttämiseen, vain mielikuvitus on mahdollisuuksien rajana.

– Robotti on helposti lähestyttävä ohjelmointiympäristö, jota opiskelijat voivat lainata vaikka opinnäytetyötä varten, Voutilainen toteaa.

Robotin hankkimisen mahdollisti tutkijayhteisö BAULTin rahoitus.

Eliakseen pääsee tutustumaan henkilökohtaisesti Koe Kampus -tapahtumassa torstaina 29.10.2015, jossa Elias esittäytyy dosentti Graham Wilcockin avustuksella lukiolaisille ja muille nykykielten laitoksella opiskelusta kiinnostuneille. Tervetuloa!

***

Videossa mainitusta Wikitalk-hankkeesta löytyy lisätietoa seuraavasta artikkelista:

Jokinen, K. and Wilcock, G. (2014). Multimodal Open-domain Conversations with the Nao Robot. In: Mariani, J., Rosset, S., Garnier-Rizet, M. and Devillers, L. (eds.) Natural Interaction with Robots, Knowbots and Smartphones – Putting Spoken Dialog Systems into Practice. Springer Science+Business Media. pp. 213-224

375 humanistia: Alice Martin

|

Alice Martin opiskeli yliopistossa hyödyllisiä asioita, kuten muinaisenglantia ja metriikkaa. Opinnot jäivät pitkäksi aikaa tauolle, kun hän sai WSOY:ltä töitä – ensin kääntäjänä ja sitten suomennetun kaunokirjallisuuden kustannustoimittajana. Kymmenen vuotta kestäneen Shakespearen näytelmätuotannon uusien suomennosten toimittamisen aikana Shakespearesta tuli tärkeä osa Martinin elämää.

Tutustu Alice Martiniin 375 humanistia -verkkosivuilla

Vuonna 1981. Kuva: Alice Martinin kuva-arkisto.

Vuonna 1981. Kuva: Alice Martinin kuva-arkisto.

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.

Maurice de Coppet -käännöspalkinto Filosofiselle sanakirjalle

|

KANSI_768_420_0_A.inddSuomentaja Erkki Salo on palkittu Voltairen teoksen Dictionnaire philosophique käännöksestä Filosofinen sanakirja (Osuuskunta Vastapaino 2013). Kyseessä on vuonna 1764 ilmestyneen, yli 500-sivuisen teoksen ensimmäinen suomennos.

Maurice de Coppet -palkinto myönnettiin kauden 2013–2015 parhaalle ranskalaisen alkuperäisteoksen suomennokselle. Palkintolautakunnan muodostavat ranskalaisen filologian professorit Mervi Helkkula ja Juhani Härmä.

Filosofinen sanakirja

Palkittu teos ei ole varsinainen sanakirja; se koostuu eripituisista artikkeleista tai esseistä, joissa käsitellään eri aiheita: historiaa, uskontoa, filosofiaa, kirjallisuutta, jne. Sekä filosofina että merkittävänä kirjailijana tunnettu Voltaire (1694–1778) tuo esille maailmankatsomuksensa, jonka mukaisesti hän ruoskii suvaitsemattomuutta ja taistelee maailmankatsomuksellista haihattelua ja taikauskoisuutta vastaan.

Kirjan lukuisten oppineisuutta osoittavien viittausten takia se ei avaudu helposti nykylukijalle. Palkintolautakunnan mukaan Erkki Salo on tavoittanut mainiosti Voltairelle niin ominaisen iskevän, henkevän ja sarkastisen tyylin, ja hänen asiantuntevat kommenttinsa helpottavat kirjan lukemista. Tehtävä on ollut haastava, mutta Salon ratkaisut ovat syntyneet huolellisen harkinnan tuloksena.

Nicolas de Largillièren maalaus Voltairesta vuodelta 1718

Nicolas de Largillièren maalaus Voltairesta vuodelta 1718

Tekijänsä keskeisiin kuuluvan teoksen saattaminen suomen kielelle on kulttuuriteko, josta on palkintolautakunnan mielestä onniteltava kustantajaa. Pienkustantamot tekevät erittäin arvokasta työtä varsinkin vanhemman ranskalaisen kirjallisuuden ja erilaisten klassikoiden tunnetuksi tekemisessä. Vuosina 2013–2015 ilmestyneistä ranskalaisten teosten suomennoksista kaksi kolmasosaa on peräisin pienkustantajilta.

Erkki Salo

Erkki Salo teki elämäntyönsä kirjastonhoitajana Lempäälässä. Hän opiskeli englantia ja ranskaa Turun yliopistossa. Ennen nyt palkittua teosta hän oli suomentanut ranskasta renessanssikirjailija Rabelais’n Pantagruelin sekä valistusfilosofi Rousseaun Yksinäisen kulkijan mietteitä. Voltaire-käännös oli vuonna 2014 ehdokkaana J. A. Hollon palkinnon saajaksi. Salo kuoli 68-vuotiaana tammikuussa 2014. Salon perikunnan toivomuksesta koko palkintosumma (4000 €) lahjoitetaan Suomen Punaiselle Ristille.

Maurice de Coppet

Coppet toimi Ranskan toisena Suomen-suurlähettiläänä 1920-luvulla. Hän myös käänsi ranskaksi suomalaista kirjallisuutta. Coppet’n kuoleman jälkeen hänen leskensä Yseult de Coppet teki vuonna 1931 Helsingin yliopistolle lahjoituksen, jonka turvin perustettiin suurlähettilään nimeä kantava rahasto. Rahastosta myönnetään palkintoja ansiokkaille ranskalaisten kirjojen suomennoksille ja ruotsinnoksille. Rahaston sääntöjen mukaan valinta tapahtuu sekä alkuperäisteoksen että käännöksen arvon perusteella.

Rahaston viime vuosisadalla keskeytynyt toiminta elvytettiin usean vuosikymmenen jälkeen vuonna 2005, ja palkinto jaetaan nykyisin joka toinen vuosi – lahjoittajan toivomuksen mukaisesti Maurice de Coppet’n kuolinpäivänä 28. syyskuuta.

Aiemmat palkitut:

  • 2005: Gustave Flaubert: Madame Bovary / Rouva Bovary. (WSOY). Suom. Anna-Maija Viitanen.
  • 2007: Georges Perec: La vie mode d’emploi / Elämä käyttöohje (Loki-Kirjat). Suom. Ville Keynäs.
  • 2009: Pierre Bayard: Comment parler des livres que l’on n’a pas lus / Miten puhua kirjoista joita ei ole lukenut (Atena). Suom. Pirjo Thorel.
  • 2011: Jean-Marie Gustave Le Clézio: Ritournelle de la faim / Alkusoitto (Otava). Suom. Annikki Suni.
  • 2013: Charles Baudelaire : Les fleurs du mal / Pahan kukat (Sammakko). Suom. Antti Nylén.