Professori Kari Keinästö (Turun yliopisto, saksan kieli) luennoi aiheesta “Punainen lanka, laamapaita ja überhieno – Uusimman ajan saksalaislainoja suomen kielen sanastossa” tiistaina 11.11.2014 klo 17:15–18:45 Metsätalon (Unioninkatu 40, Helsingin yliopisto) luentosalissa 1.
Kyseessä on ”Saksalaisvaikutteita Suomen kulttuurissa ja yhteiskunnassa” -luentosarjan ensimmäinen osa. Sarja järjestetään Emil Öhmannin säätiön tuella.
Tervetuloa!
Tuore väitöskirja antaa uutta tietoa Fennoskandian kielellisestä esihistoriasta. Mikko Heikkilä tutki alueella puhutuissa kielissä tapahtuneiden äänteenmuutosten kronologiaa historiallis-vertailevan kielitieteen ja erityisesti lainasanatutkimuksen avulla.
– Tämä on ensimmäinen kerta germanistiikan, nordistiikan ja fennougristiikan historiassa, kun kantagermaanin, -suomen ja -saamen äänteenmuutosten suhteellista ja absoluuttista kronologiaa tutkitaan systemaattisesti ja kattavasti, Heikkilä kertoo.
Ennen pronssikautta nykyisen Suomen alueella ja sen lähialueilla on puhuttu hyvin vanhakantaista (luoteis)indoeurooppalaista kieltä, josta esimerkiksi nimet Suomi ja Viro lienee lainattu. Alueella puhuttiin myös ainakin yhtä sittemmin kadonnutta muinaiskieltä, joka on jättänyt kielellisiä jälkiä suomen ja saamelaiskielten sanastoon ja paikannimistöön.
Väitöskirjan tutkimustulokset viittaavat siihen, että (länsi)uralilaista kieltä – suomen ja saamen esimuotoa – on puhuttu nykyisen Suomen alueella jo pronssikaudella, mutta ei sitä aiemmin. Suomalaisten ja saamelaisten kielelliset esi-isät saapuivat Itämeren alueelle itäkaakosta (Volgan-Kaman alueelta) luultavasti pronssikauden alussa.
Heikkilän tutkimus osoittaa, että kantasuomi, kantasaame, kaikkien germaanisten kielten esimuoto kantagermaani ja pohjoisgermaanisten eli skandinaavisten kielten esimuoto kantaskandinaavi ajoittuvat kaikki rautakauden eri vaiheisiin.
Kantasaamea on ennen ajanlaskun alkua puhuttu koko nykyisen Suomen alueella, Lappia lukuun ottamatta. Saamen kieli lähti sittemmin väistymään ensimmäisenä Etelä-Suomen alueelta.
Skandinaviasta on pronssikaudelta alkaen tullut nykyisen Suomen alueelle (kanta)germaanisia vaikutusaaltoja. Itämerensuomen ja saamen sanastosta huomattava osa onkin eri-ikäisiä germaanisia lainasanoja, jotka muodostavat kielessä eriaikaisia kerrostumia.
Heikkilältä on ilmestynyt useita tieteellisiä julkaisuita eri tieteenaloilta jo ennen väitöstä. Kotikielen Seura on myöntänyt Heikkilälle palkinnon ansiokkaista tieteellisistä artikkeleista.
Heikkilä väittelee humanistisessa tiedekunnassa lauantaina 23.8.2014. Hänen väitöskirjansa on erityisen monitieteinen: tieteenaloista edustettuina ovat germanistiikka, nordistiikka, fennistiikka, saamentutkimus, historia ja arkeologia. Väitöskirja tiivistelmineen on ladattavissa E-thesis -palvelussa.
Teksti: Anni Aarinen & Mikko Heikkilä.