Nykykielten laitos menestyi erinomaisesti tutkimuksen arvioinnissa

Metsätalon sisäänkäynti.  Kuva: Jenni EnqvistKansainvälinen tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen arviointi Helsingin yliopistossa on valmistunut. Nykykielten laitoksen tutkijat olivat hyvin edustettuina useissa arvioinnissa menestyneissä ryhmissä. Nykykielten laitoksen johtajan Arto Mustajoen mukaan tämä vahvistaa aiempien kansainvälisten rankingien tulokset laitoksessa tehtävän tieteen korkeasta tasosta.

Kuuden vuoden välein toteutettava arviointi tehtiin nyt kolmatta kertaa. Vuonna 2010 aloitettu prosessi erosi aiemmista, sillä tutkijat muodostivat ryhmänsä arviointia varten itsenäisesti. Toinen kansainvälisestikin ainutlaatuisen prosessin uutuus oli se, että ryhmät saivat valita vapaasti viidestä kategoriasta sen, johon ne ilmoittautuivat arvioitaviksi.

Mustajoki pitää uutta arviointia monipuolisena ja raikkaana.

– Arvioinnilla on todennäköisesti myös palkinnon ulkopuolelle jääneille yhteisöille hyviä seurauksia, sillä prosessi on auttanut monia samoista kysymyksistä kiinnostuneita tutkijoita löytämään toisensa.

Arvioinnin toteutti viisi kansainvälistä asiantuntijapaneelia. Arviointia varten tutkijayhteisöt vastasivat arviointikysymyksiin. Sen lisäksi heidän julkaisunsa ja niiden saamien viittausten määrä analysoitiin.

Kaikkiaan mukaan ilmoittautui 136 tutkijayhteisöä ja noin 6 000 tutkijaa. Näistä yliopisto valitsi 43 tutkijayhteisöä, jotka palkittiin vuoteen 2016 asti ulottuvalla rahoituksella. Neljän vuoden aikana palkituilla tutkimusryhmillä on käytössä 30 000 euroa jokaista vastuullista tutkijaa kohti.

Oppiaineiden rajat ylittävä ryhmä palkittiin

Ranskalaisen filologian yliopistonlehtori Eva Havu.

Eva Havulle uutinen CoCoLaCin rahoituksesta tuli yllätyksenä.

Yksi palkituista tutkijayhteisöistä on kieliä ja kulttuureja vertaileva CoCoLaC. Monikielisessä tutkimusyhteisössä on kokeneita ja nuoria tutkijoita sekä tohtorikoulutettavia ranskan, saksan, italian ja espanjan kielen oppiaineista.

Yhteisön koordinaattorina toimiva ranskalaisen filologian yliopistonlehtori Eva Havu pitää uutista rahoituksesta loistavana.

– Toistaiseksi järjestämiemme seminaarien ja workshoppien kulut on maksettu tutkijoiden omasta pussista. Arvioinnin tulos osittaa, että varsin uuden ja oppiaineiden rajat ylittävän tutkimusyhteisön toimintamalli on tehnyt vaikutuksen, Havu sanoo.

Lisäksi nykykielten laitokselta palkittiin tiedekunnasta ainoana parhailla mahdollisilla pisteillä Kimmo Koskenniemen vetämä kieliteknologian  ja korpuslingvistiikan BAULT-tutkijaryhmä, Terttu Nevalaisen englannin kieltä tutkiva VARIENG ja Inkeri Vehmas-Lehdon käännöstieteen TraST. Lisäksi useita laitoksen tutkijoita on mukana Juha Janhusen vetämässä kielten diversiteettiä tutkivassa tutkimusryhmässä.

>> INTERNATIONAL EVALUATION OF RESEARCH AND DOCTORAL TRAINING AT THE UNIVERSITY OF HELSINKI 2005–2010
 
 

Nykykielten laitos sai ensimmäisen tulkkauksen yliopisto-opettajan

Erja Tenhonen-LightfootFilosofian lisensiaatti Erja Tenhonen-Lightfoot on nimitetty uuteen tulkkauksen yliopisto-opettajan tehtävään. Tulevien tulkkien opetuksessa hän aikoo painottaa ammattietiikkaa ja asiakkaan ammattikielen hallintaa.

Tulkkaaminen ei ole vain hyvää kielitaitoa. Tenhonen-Lightfootin mukaan hyväksi tulkiksi on opiskeltava.

– Pelkkä hyvä kielitaito tai edes kaksikielisyys ei riitä tulkille, sillä tehtävässä vaaditaan myös tulkkaustaitoa. Tulkin on lisäksi perehdyttävä ennen työtehtävää niihin käsitteisiin, joita asiakas oletettavasti käyttää.

Uusi tehtävä katsottiin tarpeelliseksi, koska nyt aiemmin pirstaleisesta tulkkauksen opetuksesta ja sen kehittämisestä vastaa yksi opettaja. Lisäksi EU-kansalaisilla on tuoreen direktiivin mukaan oikeus saada laadukasta tulkkausta omalle kielelleen rikosoikeudessa.

Tulkkauksen yliopisto-opettajan tehtävä ei ole sidottu mihinkään yksittäiseen kieleen. Opetusta on myös suomeksi, mutta varsinaiset opetusharjoitukset toteutetaan aina yhteistyössä tulkattavan kielen natiiviopettajan kanssa.

Tenhonen- Lightfoot on työskennellyt tulkkina vuodesta 1985. Hän on erikoistunut neuvottelu- eli liike-elämän dialogitulkkauksen, konferenssitulkkauksen ja asioimis- ja oikeustulkkaukseen.

Tulkkauksen tarve on lisääntynyt viime vuosina myös Suomessa. Samalla kun osaavia tulkkeja on alettu arvostaa, on heiltä opittu vaatimaan aiempaa parempaa ammattitaitoa kuten asiakkaan ammattisanaston erinomaista hallintaa.

– Tulkin on kuitenkin tunnustettava, että kaikkea ei voi osata. Virheistä voi ja tulee ottaa opikseen. Virhe on sekä kääntäjän että tulkin työssä kenties paras opettaja, Tenhonen-Lightfoot kiteyttää.

Tulkin urallaan yksi hänen haastavimmista tehtävistä on ollut sotilaskyläprojektin arvonlisäverovelvollisuuden selvittely venäläisen pikkukaupungin Andreapolin verovirastossa.

– Lähtiessäni selvitin kollegalta, mikä ALV on venäjäksi. Perillä selvisi, että tuohon aikaan koko ALV:n käsite oli Venäjällä tuntematon. Tulkkaus tapahtui lisäksi ammattieettisten ja kaikkien taiteen säännösten vastaisesti minulle kahden vieraan kielen välillä eli saksa-venäjä-saksa-akselilla.

Uudessa tehtävässä Tenhonen-Lightfoot aloittaa elokuun alussa. Jo ennen sitä tulkkauksen opinnoissa tapahtuu jotakin uutta, sillä toukokuussa pidetään ensimmäinen viro-suomi-viro-tulkkauskurssi.

Kielitieteen gradupalkinto Helsingin yliopistoon

Nea Auhtola. Kuva: Mika FederleySuomen kielitietieteellinen yhdistys on palkinnut Nea Auhtolan germaanisen filologian tutkielman
vuoden parhaana graduna. Palkinnon perusteluissa työtä kiitetään teorioiden ja poikkeuksellisen mielenkiintoisen aineiston luovasta ja havainnollisesta yhdistämisestä.

Laudaturin arvosanan saanut gradu käsittelee keskustelukoherenssia. Nykykielten laitokselta maisteriksi valmistunut Auhtola on kiinnostunut erityisesti siitä, kuinka kielen eri elementit pysyvät kasassa keskustelussa.

Auhtola valmistui maisteriksi neljässä vuodessa, josta puolitoista vuotta kului Saksassa. Myös gradun aihe löytyi vaihto-opiskelujen aikana.

– Berliinin Humboldt-yliopistossa eri kielitieteen alat käyvät tiivistä vuoropuhelua keskenään. Pidin laaja-alaisuudesta, joka auttoi minua yhdistämään ja kehittämään oppimiani asioita, Auhtola sanoo.

Kohärenz im Gespräch -niminen pro gradu saa lähivuosina jatkoa, sillä Auhtolan väitöskirja aiheesta on jo työn alla.

Kielitietieteellinen yhdistys myönsi gradupalkinnon nyt toisen kerran. Myös vuoden 2011 palkinto meni nykykielten laitokselle. Tällöin tunnustuksen sai Ella Vihelmaan ranskalaisen filologian opinnäyte.

Nea Auhtola pitää suomenkielisen esitelmän gradustaan ja vastaanottaa palkinnon Tieteiden talossa salissa 404 (Kirkkokatu 6) 16. helmikuuta kello 15. Tapahtumaan on vapaa pääsy.