Päivittelyä ja kauhistelua

Vanhoissa Suomi-filmeissä on joitakin vakiohahmoja. On kotipaikkakunnalle palannut maisteri ja elämän hänestä erkaannuttama nuoruudenrakastettu, kirkonkylän silmäätekeviä ja humoristisessa valossa esitettyjä isäntämiehiä. Taustalla häärää joukko ämmiä, joiden tehtävä on päivitellä maisterin mielipiteitä tai kylän nuorten naisten esiintymistä. Heidän rooliinsa kuuluu myös paisuttaa jostain pienestä havainnosta mehevä juoru, joka antaa mahdollisuuden kauhistellen ennustaa nurkan takana vääjäämättä odottavan moraalisen katastrofin tulo.

Juoruämmien ajatellaan kuuluvan menneeseen aikaan. Nykyään meillä on ammattimaiset toimittajat ja tutkijat, jotka kertovat luotettavasti ja nopeasti tapahtumista ja niiden taustoista. Kenenkään ei tarvitse elää kuulopuheiden varassa, kun jokainen voi ottaa monesta asiasta selvää itsekin. On helppo tarkistaa saamansa tiedot turvautumalla eri lähteisiin ja verrata niiden välittämää informaatiota keskenään.

Continue reading “Päivittelyä ja kauhistelua”