Omatunto monimutkaistuvassa maailmassa

Kuva: Pixabay.com/Engin Akyurt, public domain

Luonnonkatastrofeja lukuun ottamatta suuri osa kärsimyksestä on ihmisen aiheuttamaa. Tuhoamme luontoa, käymme sotia, ja jaamme maapallon resursseja epätasaisesti. Jos jopa maailman vaikutusvaltaisimpiin ihmisiin kuuluva Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kieltäytyy näkemästä ilmaston lämpenemisen kaltaisia valtavia muutoksia pelottavana uhkana, miten meidän tulisi tavallisina ihmisinä suhtautua mieltämme painaviin, kaukana tapahtuviin tai mittasuhteiltaan suuriin globaaleihin ongelmiin? Siinä, miten käsittelemme vaikeita asioita ja omaa osuuttamme niihin on kyse kamppailusta omatuntomme kanssa. Tässä kirjoituksessa pohdin omatunnon merkitystä monimutkaistuvassa maailmassa käyttäen avukseni saksalaissyntyisen politiikan teoreetikon Hannah Arendtin kirjoituksia omatunnon käsitteestä.

Continue reading “Omatunto monimutkaistuvassa maailmassa”

 Vahingollinen siivousvimma

Kiihkeänä lukiolaisena esitin etiikan tunnilla epäilyksen, oliko Hitler ihminen lainkaan. En tarkoittanut, että hän olisi ihmistä pahempi, demoninen hahmo. Pohdin, todistivatko hänen julmat tekonsa hänen olevan jonkin muun lajin edustaja, ei-ihminen tai ei täyteen ihmisyyteen kasvanut olento. Heitollani tulin osuneeksi moraalifilosofiseen kysymykseen pahuuden alkuperästä. Sorruin loogista tarkastelua kestämättömiin mutta useille ihmisille tyypillisiin ajatteluvirheisiin.

Continue reading ” Vahingollinen siivousvimma”