Ihmisen vai toiminnan tuomio

Kuva: Pixabay.com/Peggy und Marco Lachmann-Anke, public domain

Pitkin syksyä olemme kuulleet, miten Myanmarin armeija ja rajaviranomaiset ovat tappaneet ja raiskanneet alueella asuneeseen rohingyavähemmistöön kuuluvia. Väkivalta on ajanut satojatuhansia ihmisiä maanpakoon.

”Rohingya-väestön järjestelmällinen syrjintä on jatkunut Myanmarissa vuosikymmeniä. Natsi-Saksan tapaan muun muassa äärinationalistiset buddhalaissaarnaajat ovat levittäneet vihaa ja kutsuneet vähemmistökansaa eläinten nimillä”, kirjoittaa toimittaja Ville Similä Helsingin Sanomissa 22.10. julkaistussa uutisessa “Kansanmurha alkaa nimittelystä”.

Juttu pysäytti, sillä siinä kuvattu epäinhimillistävä retoriikka oli yllättävän tuttua. Vastaavaa nimittelyä löytyy suomalaisesta verkkokeskustelusta, johon osallistuvat mieltävät vastustavansa rasismia. Continue reading “Ihmisen vai toiminnan tuomio”

Lääke yksinäisyyteen

Kuva: Unsplash.com/Mike Wilson, public domain

Yksinäisyys on vakava yhteiskunnallinen pahoinvointia aiheuttava ongelma. Tästä vallitsi yksimielisyys Suomelaisten yksinäisyys -hankkeen viimeisessä työpajassa, johon sain osallistua viikko sitten. Työpajassa tutkijat, kansalaisjärjestöjen toimijat ja toimittajat jakoivat tietoa ja ajatuksia yksinäisyyden syistä ja siihen vastaamisesta. Osallistujien näkökulmien kirjoa luotaa Katarina Blomqvistin toimittama radiodokumenttisarja ”Kymmenen teesiä yksinäisyydestä”.

Toisinaan yksinäisyyden lääkkeeksi tarjotaan yhteisöllisyyttä. Lääkkeeksi yhteisöllisyysilmiö on sangen epämääräinen eikä vaikutuksiltaan yksiselitteisen hyvää tekevä. On siis tehtävä tarkempi erottelu yksinäisyys-oireyhtymän ja yhteisöllisyys-lääkkeen välillä.

Continue reading “Lääke yksinäisyyteen”

Katumuksen kansanliike

Kuva: Unsplash.com

Empatia eli kyky eläytyä toisen tilanteeseen on arvostettu moraaliresurssi. Yhtä tärkeä moraaliresurssi on ihmisen kyky katua. Katumisen kykyä pitää ylläpitää ja vahvistaa paitsi henkilökohtaisissa ihmissuhteissa myös yhteiskunnassa. Ehdotan, että aloitamme katumuksen kansanliikkeen.

Siinä missä empatia on toiseen kohdistuvaa lempeää ja hyveellistä asennoitumista, joka saa aikaan hyväksyvää hyminää, katuminen on vähän suttuista ja alentavaa. Se ei ole kovin trendikästä. Katumattomuudella saatetaan jopa kerskailla. Huudahdus ”en kadu mitään” kalskahtaa vahvan ja menestyneen ihmisen asenteelta. Täydellinen ei tee virheitä eikä toimi väärin, täydellisellä ei ole kaduttavaa.

Continue reading “Katumuksen kansanliike”

Solidaarisuus ei takaa eettisyyttä

pexels-photo-1989792
Kuva: www.pexels.com

Perjantaina 25.11. arkkipiispa Kari Mäkiselle myönnettiin Etmu-palkinto ”työstä ihmisoikeuksien, jakamattoman ihmisarvon ja solidaarisuuden puolesta”. Ihmisoikeudet ja jakamaton ihmisarvo ovat ymmärrettäviä, sillä ne määritellään ihmisoikeusdokumenteissa ja laissa. Mutta mitä työ solidaarisuuden puolesta tarkoittaa?

Continue reading “Solidaarisuus ei takaa eettisyyttä”

Turvallisuuden kokemus, itseisarvoinen hyvä?

Kun yhteiskunnassa koetaan uhkaa tai turvattomuutta, esimerkiksi väkivaltaisen iskun jälkeen, pyritään lääkkeeksi lisäämään turvallisuutta. Turvallisuuspuhe täytti kouluampumisten järkyttämän Suomen  ja terrori-iskujen ravisteleman Euroopan. Yhteiskunnallisella turvallisuudella voidaan tarkoittaa sekä ihmisten turvallisuuden kokemusten summaa että yhteiskuntien ominaisuutta, kun turvallisuutta uhkaavat riskit ovat arvioitu pieniksi. Sekä koettu turvallisuus että yhteiskunnan määreeksi liitetty turvallisuus perustuvat kuitenkin uskomusasenteeseen, joka voi osoittautua oikeaksi tai vääräksi.

Yhteiskunnan turvallisuus on myös turva-alan yrityksille iso bisnes.  Mitä turvallisuuden kokemus tarkoittaa tavoiteltavana hyvänä? Voidaanko turvallisuuden vahvistamista pitää itseisarvoisena eli yhteiskuntien päämääränä?  Continue reading “Turvallisuuden kokemus, itseisarvoinen hyvä?”

Kommentti: Auttaa voi myös eettisistä perusteista

Ylen toimittaja Anna Leppävuori haastatteli eri alojen asiantuntijoita juttuunsa ”Miksi ihminen auttaa toista”. Selittäviksi tekijöiksi  haastatteluista oli valittu mm. evoluutio, ihmisen itsekkyys, maineen kohottaminen ja halua saada itselle hyvä mieli.  Listasta puuttuivat auttamisen eettiset perusteet. Miksiköhän? Continue reading “Kommentti: Auttaa voi myös eettisistä perusteista”

Ilmoittaudu Rakkaus ja oikeudenmukaisuus -työpajaan 22.4.

Rakkaus ja oikeudenmukaisuusEdellyttääkö hyvän elämän toteutuminen yhteiskunnassa oikeudenmukaisuuden lisäksi rakkautta? Mikä on teologisen tutkimuksen panos hyvän yhteiskunnan rakentamiseen? Mitä on hyvä elämä?

Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan Rakkaus ja oikeudenmukaisuus -työpajassa, johon teologisen tiedekunnan hankkeet Reason and Religious Recognition ja CoPassion kutsuvat teologian tutkijat ja teologisesta tutkimuksesta kiinnostuneet. Ilmoittaudu mukaan heti, sillä paikkoja on tilan vuoksi rajallinen määrä! Continue reading “Ilmoittaudu Rakkaus ja oikeudenmukaisuus -työpajaan 22.4.”

Iltamissa 25.2. keskustellaan ihmisarvosta

Ihmisarvon käsite sisältää ajatuksen, että jokainen meistä on arvokas ihmisenä, koska olemme ihmisiä.  Kun ihmiarvosta puhutaan bioeettisissä kysymyksissä, törmätään kuitenkin moniin pulmiin. Tarkoitammeko kaikki samaa puhuessamme ihmisarvosta? Onko ihmisarvolla alku ja loppu? Tule iltamiin kuulemaan ja keskustelemaan!

Continue reading “Iltamissa 25.2. keskustellaan ihmisarvosta”

Yhteisöllistä katupartiointia

Kansalaisten perustamat kilpailevat katupartioryhmät ovat alkuvuonna täyttäneet kaupunki- ja mediatilaa. Niitä voidaan pitää yhteisöllisyyden ilmauksena. Yhteisöllisyyttä kaivataan poliittisissa puheissa erityisesti, kun turvallisuudentunne säröilee. Silti partiot on tuomittu paheksuttavana rasistisena toimintana, mitä ne monessa tapauksessa ovatkin. Mitä tekemistä rasistisilla katupartioilla on ihanan ja kaivatun yhteisöllisyyden ja toisten vapaaehtoisen auttamisen kanssa?

Continue reading “Yhteisöllistä katupartiointia”

Nikulan väitös herättänyt keskustelua

Karoliina Nikula
Karoliina Nikula.

TM Karoliina Nikulan syntymäkuurojen lasten sisäkorvaistutekäytänteitä eettisestä näkökulmasta tarkasteleva tutkimus on herättänyt vilkasta keskustelua kuuloalalla ja kuurojen lasten vanhempien parissa jo ennen väitöstilaisuutta. Kuuloavain.fi-sivusto julkaisi aiheesta pidemmän artikkelin 4.11.2015. Sivusto tarjoaa vertaistukea ja tietoa kuulovammaisten lasten vanhemmille. Continue reading “Nikulan väitös herättänyt keskustelua”