Ylen toimittaja Anna Leppävuori haastatteli eri alojen asiantuntijoita juttuunsa ”Miksi ihminen auttaa toista”. Selittäviksi tekijöiksi haastatteluista oli valittu mm. evoluutio, ihmisen itsekkyys, maineen kohottaminen ja halua saada itselle hyvä mieli. Listasta puuttuivat auttamisen eettiset perusteet. Miksiköhän?
Jutun perusteella näyttää siltä, että auttaminen on selitetty riittävän hyvin vain, kun sitä voidaan pitää välineenä johonkin muuhun, auttamisen tavoitteen ulkopuoliseen tarkoitukseen. Toisen auttamista voi toki selittää asiantuntijoiden kuvaamilla toiminnan ulkoisilla syillä, mutta ne eivät ole auttamisen tyhjentävä selitys. Tarvitaan auttamisen tarkastelua sisältä päin, toimintana.
Otetaan esimerkkitapaus ja päähenkilöksi toimittajan kaima:
Anna tapaa kaupan eteisessä kasseineen hoipertelevan ihmisen. Anna kantaa ihmisen kauppakassit hänen autoonsa. Anna jatkaa matkaansa hyvillä mielin. Annan naapuri näkee Annan toiminnan ja hänen arvostuksena Annaa kohtaan kasvaa.
Hyvä mieli tai auttajan statuksen nousu yhteisössä ovat tässä toiminnan vaikutuksia, mutta tuskin perusteita sille, miksi Anna ryhtyy toimimaan. Toiminnan selittäminen sen vaikutuksista käsin on päättelyvirhe.
Ihminen voi auttaa toista sillä perusteella, että se edistää toisen hyvää. Auttaminen käsitteenä tarkoittaa toisen intressien eli hyvän edistämistä. Kauppakassit kantamalla (keino) Anna helpottaa vanhemman ihmisen matkaa (tavoite) kaupasta autoon.
On hyvä, että auttamisesta puhutaan. Pitää puhua myös auttamisen eettisistä perusteista, jotta emme hukkaa ymmärrystä itsestämme olentoina, joille on mahdollista ja perusteltua toimia toisen hyvää edistäen.
Taina Kalliokoski, sosiaalietiikan tohtorikoulutettava