Sankaruus on inhimillistä

Istun hiljaisessa kirjastossa kirjoittamassa. Yhtäkkiä kuulen hyllyjen takana istuvien naisten ryhtyvän sanaharkkaan. Tuohtuneet äänet voimistuvat nopeasti. Joukkoon liittyy kolmas ääni, jonka sävystä en saa selvää. Olen jähmettynyt epämukavaan sivustakuulijan rooliini ja seuraan aistit terästäytyneinä, muuttuuko aggressio fyysiseksi. Haluaisin paeta kiusallista tilannetta, poistua kirjastosta.

Miksi en edes noussut ja osoittanut olevani läsnä? Olinko moraalisesti heikko, luonteeltani laiska vai itsekeskeinen?

Useimpien sosiaalisten konfliktitilanteiden syntyä ja kehittymistä ei pystytä selittämään osallistujien luonteenlaadulla. Ihmisten moraalisesti moitittavaan toimintaan vaikuttavat enemmän tilanne- ja systeemitekijät kuin persoonallisuuden piirteet. Tämän on havainnut psykologi Philip Zimbardo. Continue reading “Sankaruus on inhimillistä”

Mistä yhteisön kanta muodostuu?

Julkisessa keskustelussa toivotaan normatiivisilta yhteisöiltä selkeää  kantaa eettisiin kysymyksiin. Mutta mikä määrittää jonkin yhteisön kannan?  Yhteisön kantaa voidaan etsiä ainakin neljältä tasolta: yhteisön säännöistä tai säädöksistä, kannanotoista, toiminnasta ja keskusteluista. Eri tasojen normittavat kannat eivät välttämättä ole yhteneviä keskenään. Kuvaan tätä pohtimalla, mikä on evankelis-luterilaisen kirkon kanta samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin.

Näin kirjoittaa blogin vieraileva kirjoittaja, kirkon kannanottojen opin ja etiikan suhdetta tutkiva Tuomas Hynynen.

Continue reading “Mistä yhteisön kanta muodostuu?”

Alumnipäivässä puhutaan addiktioiden etiikasta

Helsingin yliopiston alumnipäivänä torstaina 29.1.2015 pääsee keskustelemaan riippuvuuksien ja addiktioiden etiikasta.

Pienryhmäkeskustelua teemasta “Eettisiä näkökulmia rahapelaamisongelmaan, riippuvuuksiin ja addiktioihin” luotsaavat sosiaalietiikan yliopistonlehtori Janne Nikkinen ja missiologian yliopistonlehtori Pekka LundContinue reading “Alumnipäivässä puhutaan addiktioiden etiikasta”

Sosiaalietiikka, ketterä reagoija

Ensimmäisissä sosiaalietiikan iltamissa keskusteltiin toisiin tutustumisen lomassa parikymmenpäisen joukon voimin siitä, miten sosiaalietiikan toimijat ovat oppialansa hahmottaneet. Etiikassa etsitään vastauksia kysymyksiin hyvästä elämästä. Mutta mikä ihme on sosiaalietiikan rooli ja miksi sitä tehdään teologisessa tiedekunnassa?

Continue reading “Sosiaalietiikka, ketterä reagoija”

Sosiaalietiikassa kysytään ‘mitä ihmettä tämä on?’

Sosiaalietiikka ujuttautui Helsingin teologiseen tiedekuntaan vahingossa 1970-luvulla. Vuodesta 2002 vahinkolapsella on ollut oma professorin virka ja vuodesta 2005 alkaen oppiaineesta on valmistunut maistereita. Ensimmäistä kertaa sosiaalietiikka kirkastaa profiiliaan, kokoaa joukkojaan ja pyrkii soveltamaan sosiaalietiikkaa entistä paremmin yleiseksi hyödyksi.

Miksi sosiaalietiikan oppiainetta uudistetaan, professori Jaana Hallamaa?

– Vain sellaisia päämääriä voidaan saavuttaa toiminnalla, jotka on otettu intentionaaliseksi tavoitteeksi. Muuten tulos on vain vahinko, Hallamaa kertoo filosofisen teon teorian käsittein. Continue reading “Sosiaalietiikassa kysytään ‘mitä ihmettä tämä on?’”