Miten kuningas saapui Heldaan? Jaakko Hämeen-Anttila ja Saana Svärd kertovat Gilgameshin open access -julkaisemisesta

Julkaistu kirjoittanut Juuso P Ala-Kyyny

Yli kolme vuosituhatta vanha eepos, Gilgamesh, julkaistiin vuonna 2000 suomeksi Jaakko Hämeen Anttilan käännöksenä. Teoksen saatavuus on ollut pitkään heikko, mutta elokuussa 2021 teos julkaistiin avoimesti Helda Open Books -kokoelmassa. Tässä blogiartikkelissa Jaakko Hämeen-Anttila ja apulaisprofessori Saana Svärd kertovat open access -julkaisemisen taustoista.

Helsingin yliopiston (HY) avoimien kirjojen Helda Open Books -kokoelmassa julkaistiin elokuussa todellinen klassikko, kun maailman vanhin sankarieepos Gilgamesh – kertomus ikuisen elämän etsimisestä (Basam Books, 2003, 3. painos) tuli avoimesti kaikkien saataville. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä teos on ollut tärkeä myös HY:n opiskelijoille – erityisesti muinaisen Lähi-idän ja Vanhan Testamentin eksegetiikan sekä kirjallisuustieteiden ja historian opiskelijoille.

Open access -julkaiseminen tapahtui Helsingin yliopiston muinaisen Lähi-idän tutkimuksen apulaisprofessorin Saana Svärdin (TUHAT, ORCID) aloitteesta ja tekijänoikeuksien haltijoiden – kuten suomentaja Jaakko Hämeen-Anttilan (TUHAT, ORCID) ja kustantaja Basam Booksin – myötävaikutuksella. Tässä haastattelussa Saana Svärd ja Edinburghin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila kertovat, miten kuningas Gilgameshin matka jatkui Helda Open Booksissa.

Mistä Gilgameshin käännöstyö sai alkunsa?

Jaakko Hämeen-Anttila: ”Hankkeella on pitkät juuret. Opiskelin 1980-luvulla professori Simo Parpolan johdolla assyriologiaa, ja luimme yhdessä mm. Gilgamesh-eepoksesta osia tai ehkä koko eepoksenkin. Ellei muistini tee tepposia, olin ainoa opiskelija kurssilla. Simo Parpola suunnitteli tuolloin Gilgamesh-eepoksen editoimista ja kääntämistä englanniksi, ja minun oli tarkoitus olla mukana työssä. Hanke jäi kuitenkin sivuraiteelle ja muiden töiden alle, minä palasin arabistiksi ja Parpola julkaisi edition myöhemmin yksin, ilman käännöstä, vuonna 1997.”

”Tekstin ilmestyminen sai minutkin palaamaan hankkeen pariin, mutta ei enää laatimaan tieteellistä, englanninkielistä käännöstä, vaan lukevalle yleisölle suunnattua suomenkielistä käännöstä. Samoihin aikoihin saatoin loppuun myös toisen keskenjääneen assyriologisen työn, uusassyrian kieliopin, joka ilmestyi vuonna 2000 (A Sketch of Neo-Assyrian Grammar. State Archives of Assyria Studies 13) ja jäi viimeiseksi puhtaasti assyriologiseksi julkaisukseni. Gilgamesh-eepos ilmestyi Basam Booksilta samana vuonna ja ennätti heti toiseen painokseen asti. Sen jälkeen eepos on saavuttanut runsaasti lukijoita ja mikä minua on erityisesti ilahduttanut, inspiroinut myös taiteilijoita.

Minulle eepos on aina ollut lähellä sydäntä, ja olin innolla mukana, jotta kiehtova tarina saataisiin varsinkin opiskelijoiden ulottuville.

Miksi teos haluttiin julkaista avoimesti Helda Open Booksissa?

JHA: ”Ajatus julkaisemisesta Helda Open Booksissa tuli apulaisprofessori Saana Svärdiltä, jonka olen tuntenut jo vuosikymmeniä ja jonka assyriologista väitöskirjaa (Women and Power in Neo-Assyrian Palaces, State Archives of Assyria Studies 23, 2015) olin pieneltä osaltani ohjaamassakin. Hän törmäsi luennoillaan siihen, että teos oli jo jonkin aikaa ollut loppuunmyyty eikä kustantaja kiirehtinyt uusintapainoksen ottamisen kanssa. Minulle eepos on aina ollut lähellä sydäntä, ja olin innolla mukana, jotta kiehtova tarina saataisiin varsinkin opiskelijoiden ulottuville.”

Saana Svärd: ”Gilgamesh-eepos on kulttuurihistoriallisesti kenties merkittävin kirjallinen tuotos muinaisesta Mesopotamiasta. Sen lisäksi kertomus on syvästi yleisinhimillinen ja tavoittaa myös modernin lukijan, varsinkin kun sitä saa lukea hyvänä käännöksenä ja omalla äidinkielellään, suomeksi. Sain oman kappaleeni teoksesta kääntäjältä itseltään kesällä 2000 ja nuorena opiskelijana luin sen aivan innoissani. Koska painos oli jo pitkään ollut loppu, koin sen jopa kulttuurihistoriallisesti tärkeäksi saada teos kaikkien ulottuville.”

”Gilgamesh on toistuvasti esillä muinaiseen Lähi-itään liittyvässä opetuksessa ja on ainoa pidempi mesopotamialainen kirjallinen teos, josta ylipäänsä on saatavilla suomenkielinen käännös. Nyt kun kirja on avoimesti saatavilla, sitä on entistä helpompi käyttää opetuksessa, kun koko luokka ei ole muutaman kirjaston paperikopion varassa. Lisäksi, vaikka Andrew Georgen englanninkielistä editiota pidetään laajimpana ja tarkimpana, se (tai muut englanninkieliset käännökset) ei ole avoimesti saatavilla.”

Nyt kun kirja on avoimesti saatavilla, sitä on entistä helpompi käyttää opetuksessa, kun koko luokka ei ole muutaman kirjaston paperikopion varassa.

Mitä teoksen avoimen julkaisemisen jälkeen on tapahtunut?

SS: ”Olen mainostanut avointa julkaisua useammassakin yhteydessä ja reaktiot ovat olleet erittäin positiivisia! Olen erityisesti ilahtunut siitä, että myös yliopistomaailman ulkopuolella tämä on otettu niin hyvin vastaan.”

JHA: ”Avoin julkaisu tuo nyt uusia sukupolvia eepoksen lukijoiksi. Kiitos, Saana ja Helda Open Books!”