Korkeakouluopinnoista työelämään siirtyminen on valmistuvalle suuri harppaus kohti seuraavaa elämänvaihetta. Monet tekevät tämän muutoksen sujuvasti ilman sen kummempia haasteita, mutta osalle opiskelijoista tämä voi tuntua haastelliselta. Yliopistot tarjoavat työllistymiseen tukea urapalveluiden muodossa, ja tarjolla on laaja kirjo erilaisia palvelumuotoja aina työnvälityssivustoista henkilökohtaiseen uraohjaukseen. Omassa pro gradu -työssäni tarkastelen tätä siirtymää yliopistosta työelämään autismikirjolla olevan opiskelijan näkökulmasta. Olin erityisesti kiinnostunut siitä, kuinka urapalveluiden tarjoama tuki vastaa kohderyhmän tuen tarpeisiin työnhakuvaiheessa.
Autismikirjolla olevien korkeakoulutettujen työllistyminen
Tutkimusten mukaan autismikirjolla olevien korkeakouluopiskelijoiden määrä on kasvussa. Tästä osa kiitoksesta kuulunee aiempaa paremmille tukitoimille perusopetuksessa, jossa saatu kohdennettu tuki mahdollistaa jatko-opinnot. Korkeakoulut ovat myös kiinnittäneet aiempaa enemmän huomiota opiskelijoiden tukemiseen heidän opinnoissaan. Korkeakoulutuksen tiedetään lisäävän työllisyyttä
Tästä huolimatta autismikirjoon kuuluvien opiskelijoiden siirtymää korkeakoulusta työelämään on tutkittu vasta vähän. Yleisesti tiedetään autismikirjon henkilöiden kohtaavan haasteita työllistymisessä ja sama vaikuttaa olevan tilanne myös korkeakoulutettujen autismikirjoon kuuluvien henkilöiden kohdalla. Tämän vuoksi on tärkeää tarkastella rakenteita, joiden on tarkoitus tukea heidän siirtymistään työelämään. Vaikka autismikirjo ilmenee jokaisella yksilöllisesti, yhteisiä piirteitä ovat sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon liittyvät haasteet sekä toistuva ja/tai rajoittunut käyttäytyminen. Nämä piirteet voivat näyttäytyä pulmina myös työnhaussa. Tutkimusten mukaan erityisesti työnhaku ja siihen liittyvät prosessit ovat monelle autismikirjolla olevalle este työllistymisessä. Osalle kynnykseksi muodostuu jo työnhakuilmoitus, jossa painotetaan monia pehmeitä taitoja, kuten hyviä kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitoja, vaikka ne eivät olisi itse työtehtävässä suoriutumisen kannalta olennaisia. Erityisesti työnhakudokumentit ja haastattelu ovat tutkimusten mukaan autismikirjon henkilöille haastavia ja sama näkyi myös oman tutkielmani tuloksissa.
Tutkimuksen toteutus
Tutkielman aineisto on koottu osana laajempaa Improving Employability of Autistic Graduates in Europe (IMAGE)-hanketta (imageautism.com). Osallistujina oli suomalaisia autismikirjolla olevia yliopisto-opiskelijoita tai valmistuneita (n=7) sekä urapalveluiden työntekijöitä (n=5). Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla kevään 2019 aikana. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin käyttämällä grounded theory -analyysimenetelmää.
Analyysissa selvisi, etteivät autismikirjolla olevat opiskelijat juurikaan käyttäneet yliopiston tarjoamia urapalveluita, vaikka tunnistivat tuen tarpeita työnhakuun liittyen. Opiskelijoiden urapalveluihin hakeutumiseen vaikuttivat 1) tuen tarve ja sen tunnistaminen, 2) tuen tarpeeseen vastaaminen sekä 3) tuen saavutettavuus. Urapalveluiden tarjonta vastasi moniin opiskelijoiden tuen tarpeisiin, mutta palvelun saavutettavuuteen liittyvät ongelmat muodostivat esteitä tuen saamiselle. Palveluihin oli tunnistettavissa sisäänheittorakenteita, mutta tuen piiriin pääseminen edellytti opiskelijalta aktiivista avun piiriin hakeutumista, mikä voi olla autismikirjolla oleville opiskelijoille haastavaa.
Yliopiston olisi tärkeää luoda systemaattisia rakenteita, jotka auttavat tukea tarvitsevia avun piiriin mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Vaikka autismikirjoa esiintyy vain noin 1 % kaikista ihmisistä, monia autismikirjon henkilöillä esiintyviä haasteita esiintyy laajemminkin populaatiossa. Kuten eräs uraohjaaja totesi: ”Monesti nää asiat mitä tehdään autismikirjon ihmisille auttaa meitä kaikkia.”
Minja Lahdelma
Pro gradu: Yliopisto-opintojen ja työelämän nivelvaiheessa: Kuinka tukea autismikirjolla olevaa opiskelijaa työnhaussa?