Vielä vähän aikaa sitten harva olisi voinut kuvitella, että yliopiston oppimisympäristöissä tapahtuisi jotain niin poikkeuksellista kuin keväällä 2020, kun pääasiallinen oppimisympäristö, eli yliopiston tiloissa tapahtuva lähiopetus, poistui kokonaan käytöstä. Lähiopetuksen loppuminen toteutettiin käytännössä Suomen hallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeistuksella, jonka myötä opetus jouduttiin siirtämään kokonaan etäopetukseksi hyvin lyhyellä varoitusajalla, mikä vaati sopeutumista, joustamista ja uusien toimintatapojen opettelua niin opiskelijoilta kuin opetuksen järjestäjiltä.
Poikkeuksellisen laajamittainen siirtyminen etäopetukseen on osoittautunut mielenkiintoiseksi tutkimuskohteeksi. Toukokuussa 2020 valmistuneessa kandidaatintutkielmassani tutkittiin sitä, onko opiskelijoiden läsnäololla yhteys heidän akateemiseen suoriutumiseen. Kirjallisuuskatsaus osoitti, että mitä enemmän opiskelija käy luennoilla, sitä paremman arvosanan hän saa. Nyt olemme kuitenkin ajautuneet tilanteeseen, jolloin ei ole edes mahdollista käydä perinteisillä luennoilla, sillä koronapandemia on ajanut yliopisto-opiskelijat etäopetukseen. Tämä herättääkin mielenkiintoisen jatkotutkimuskysymyksen siitä, miten etäopetus vaikuttaa opiskelijoiden akateemiseen suoriutumiseen.
Mitä tutkittiin ja miten
Mixed methods -tutkimukseni tarkoitus oli ensin kvantitatiivisesti selvittää, onko Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 1 -kurssilla tapahtunut vaihtelua arvosanoissa etätoteutuksen ja normaalitoteutuksen välillä. Vastausta tähän ensimmäiseen tutkimuskysymykseen selvitettiin tutkimalla yhteensä 728 opiskelijan tenttituloksia ja harjoitustyön arvosanoja kolmen vuoden ajalta samalta kurssilta, joista kaksi toteutettiin normaalisti ja yksi etänä koronapandemian takia. Ensimmäisen vaiheen alustava analyysi herätti tarpeen tutkia näitä tuloksia syvällisemmin kvalitatiivisen analyysin avulla. Kvalitatiivisen vaiheen tarkoituksena on selvittää, miten opiskelijat kokivat kevään 2020 etäopetuksen Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 1 -kurssilla. Tähän tutkimuksen toiseen vaiheeseen valikoitui kahdeksan opiskelijaa, joiden tuloksia tarkasteltiin myös tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa. Mixed methods:n Explanatory Sequential Design -mallin mukaisesti tutkimuksen viimeisessä vaiheessa selitettiin kvantitatiivisen vaiheen tuloksia kvalitatiivilla tuloksilla, eli opiskelijoiden kokemuksilla selitettiin akateemisen suoriutumisen vaihtelua.
Tutkimustulokset
Tutkimuksen kvantitatiivinen osuus osoitti, että etäopetus vaikutti positiivisesti opiskelijoiden akateemisen suoriutumisen tasoon. Tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys havaittiin tarkasteltaessa harjoitustyön tuloksia, tentin arvosanaa, sekä luentoja ja harjoituksia koskevasta tenttikysymyksestä saatuja pistemääriä. Tutkimuksen kvalitatiivinen osio osoitti, että opiskelijat liittivät etäopetukseen sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Hyvät kokemukset liittyivät luentotallenteiden hyödyntämiseen, luennoitsijan valintoihin ja etätentin hyötyihin, kun taas huonot kokemukset liittyivät vuorovaikutuksen puutteeseen, oman työskentelyn organisoimisen haasteisiin ja tietoteknisiin ongelmiin.
Miten tästä eteenpäin?
Tutkimus osoittaa, että on sekä opiskelijoiden että yliopiston intressissä tarjota luentotallenteita riippumatta siitä, miten opetusta järjestetään. Luentotallenteiden laajemmalla saavutettavuudella voitaisiin parantaa opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Opiskelijoihin soveltuvan yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 1 §:n mukaan jokaisella on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun, jonka mukaisesti kaikilla tulisi olla lähtökohtaisesti samat mahdollisuudet osallistua opetukseen. Lähiopetuksen suhteen yhdenvertaisuus toteutuu ainakin muodollisesti hyvin, sillä kaikki opiskelijat ovat tervetulleita kuuntelemaan luentoja ja heille myös viestitään luentojen aikatauluista hyvissä ajoin kurssin ilmoittautumisvaiheessa. Käytännön tasolla on kuitenkin selvää, etteivät kaikki pääse hyötymään luentojen annista, oli syynä muun muassa sairastuminen tai elämäntilanne (tosiasiallinen yhdenvertaisuus). Luentotallenteiden jakaminen vahvistaa yhdenvertaisuuslain toteutumista entisestään, sillä se antaa kaikille opiskelijoille mahdollisuuden saamaan luentojen hyödyt riippumatta opiskelijan vallitsevasta elämäntilanteesta.
Emilie Mattern
Etäopetuksen vaikutukset yliopisto-opiskelijoiden
akateemiseen suoriutumiseen – Mixed methods -tutkimus opiskelijoiden kokemuksista ja arvosanoista