Johdanto
Mielenkiintoni käsityön harrastajien tutkimiseen virisi tehdessäni kandidaatin tutkielmaa, jossa perehdyin ompelun harrastajien erilaisiin motivaatiotekijöihin. Tässä tutkielmassa näkökulmaa on laajennettu ottamalla mukaan harrastajia useilta käsityön osa-alueilta. Laajemman kohdejoukon ohella tämän tutkielman pyrkimyksenä oli saada käsiteltävästä aiheesta monipuolisempi kuva kehittämällä teoriapohjainen motivaatiomittari.
Mittarin luonti ja tutkimuksen toteutus
Mittarin 16 ulottuvuutta luotiin yhdistämällä käsityökasvatuksen sekä motivaation käsitteitä. Tutkimuksen tavoitteena oli testata ja arvioida mittari sekä kartoittaa suomalaisten käsityöharrastajien motivaation luonnetta sekä mahdollisia eroja eri käsityöharrastajaryhmien välillä.
Tutkimuksen kohdejoukkona oli Facebookissa toimivien käsityöaiheisten ryhmien jäsenet, joilta kysyttiin motivaation painottumista harrastamisen erilaisiin ulottuvuuksiin. Määrällinen aineisto (N=3409) kerättiin Facebook-ryhmistä tammikuussa 2020. Alustavassa tarkastelussa varmistettiin aineiston validiteetti sekä soveltuvuus tutkimukseen. Suorien jakaumien tarkastelun kautta luotiin yleiskuva harrastusmotivaatiosta. Jatkoanalyysejä varten muodostettiin teoriaperusteiset summamuuttujat, joiden korrelaatioita ja Cronbachin alfaa tarkastelemalla arvioitiin operationalisoinnin onnistumista. Motivaation eri ulottuvuuksien painottumista ryhmien välillä arvioitiin varianssianalyysin avulla.
Tutkimuksen keskeisiä tuloksia
Kaikille harrastajaryhmille merkittävimmät yhteiset motivaatiotekijät olivat mielihyvä, pärjääminen ja ylpeys valinnoista. Varianssianalyysin perusteella harrastajaryhmien motivaation painottumisessa todettiin useita tilastollisesti merkitseviä eroja. Sähkö- ja metallitöiden harrastajat kokivat taitavuuden osoittamisen selvästi muita ryhmiä tärkeämmäksi. Puutöiden harrastajille puolestaan kehittyminen oli muita ryhmiä tärkeämpää. Keramiikan ja korutöiden osalta esille nousi luovuuden kokemisen merkityksellisyys. Neulonnan harrastajien keskuudessa korostui harrastuksen tärkeys elämässä sekä harrastuksen riippuvuus resursseista. Ompelun harrastajien keskuudessa painottuivat muun muassa käsityöharrastuksen ekologinen kestävyys, sosiaaliset tekijät sekä itse käsityötuote. Virkkauksen sekä kirjonnan ja kudonnan harrastajien kohdalla mikään motivaatiotekijä ei painottunut.
Pohdinta
Korrelaatiotarkastelun perusteella mittari onnistui erottelemaan toivotut käsityöharrastuksen 16 ulottuvuutta, mutta havaitut tilastollisesti merkitsevät erot olivat pieniä ja selittivät vain joitakin prosentteja muuttujien vaihteluista. Harrastusmotivaatiota ei ole tietääkseni aiemmin tutkittu tähän tutkimukseen valittujen teorioiden avulla, ja tulokset antavatkin rohkaisevia tuloksia siitä, että teoriaperustaisen eri harrastusmotivaation osa-alueita mittaavan motivaatiomittarin kehittäminen on mahdollista.
Merkittävimmäksi koetut harrastusmotivaation osa-alueet vaihtelivat harrastusryhmittäin ja tuloksesta voidaan arvella myös harrastajien sisäisten tarpeiden eroavan toisistaan. Näiden erilaisten motivaation osa-alueiden sekä sisäisten tarpeiden tunnistaminen ja ruokkiminen voisi olla hyvä lähtökohta esimerkiksi vapaan sivistystyön parissa tapahtuvan aikuisten käsityöopetuksen kehittämisessä.
Mirva Alm
Käsitöiden harrastamisen erilaiset motiivit ja niiden mittaaminen