Johdanto
Suomalaiset koulut, muiden maiden tapaan, siirtyivät keväällä 2020 etäopetukseen koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi. Etäopetukseen siirryttiin Suomessa maaliskuun puolessa välissä ja kouluihin palattiin toukokuussa. Etäopetuksen aikana kaikki oppiaineet opetettiin etänä eikä kouluihin tänä aikana tultu lainkaan. Etäopetusta on aikaisemmin hyödynnetty esimerkiksi verkkokursseilla tai oppilaan sairastapauksissa, joten etäopetus itsessään ei ole mitenkään uusi ilmiö. Kuitenkin koko luokan siirtyminen etäopetukseen kaikissa oppiaineissa kohtuu pitkäksi ajanjaksoksi on harvinaista. Etäopetuksen hyödyntäminen on myös aikaisemmin ollut harvinaista alakoulun kontekstissa sekä liikunnan kaltaisissa taito- ja taideaineissa.Aihetta oli tärkeä tutkia, sillä tutkimustietoa liikunnan etäopetuksesta alakoulussa tällaisissa olosuhteissa on vielä hyvin vähän.
Tutkimuksen toteutus
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli pyrkiä kuvaamaan, millä tavoilla suomalaisissa alakouluissa toteutettiin liikunnan etäopetusta koronapandemian aikana. Tavoitteena oli ymmärtää, minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia pakollinen siirtyminen etäopetukseen asetti liikunnan opetukselle. Lisäksi isona mielenkiinnonkohteena oli opetussuunnitelma ja sen tavoitteiden ja sisältöjen toteutuminen liikunnan osalta etäopetuksessa. Tutkimuksen kohteena olivat alakoulun opettajat ja heidän näkökulmansa liikunnan etäopetuksesta.
Tutkimus toteutettiin laadullisia menetelmiä hyödyntäen. Aineisto muodostui opettajien puolistrukturoiduista teemahaastatteluista, jotka toteutettiin etänä keväällä 2021. Haastatteluihin osallistui kuusi alakoulun luokanopettajaa eri luokka-asteilta. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tulokset
Opettajat kokivat liikunnan olevan tärkeää yleisestikin etäjakson aikana, sillä liikunta tuki oppilaiden jaksamista kotona ja toi taukoa ruudun äärellä olemiseen. Suunnittelussa keskityttiin luomaan liikuntatehtäviä, jotka olisivat yhdenvertaisesti erilaisissa kodeissa toteutettavissa sekä nuoretkin oppilaat pärjäisivät tehtävissä itsenäisesti. Liikunnan etäopetusta toteutettiin asynkronisia opetusmetodeja hyödyntäen, jolloin opettaja ja oppilaat eivät olleet reaaliajassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Liikunnassa painottui erityisesti ulkoliikunta. Haasteina liikunnan etäopetuksessa oli oppilaiden nuori ikä sekä yhdenvertaisuuden huomioiminen liikuntatehtävissä. Yhdenvertaisuus korostui jokaisen opettajan haastatteluissa. Opettajien mukaan liikunnan etäopetuksessa on haastavaa huomioida erilaiset kodit, joissa on hyvin vaihtelevat olosuhteet välineiden, tilojen ja muiden resurssien suhteen. Muita haasteita liikunnan etäopetuksessa oli kontaktin puuttuminen oppilaaseen sekä suunnitteluun ja arviointiin liittyvät haasteet. Liikunnan etäopetuksen positiivisiksi puoliksi opettajat nimesivät vaihtoehtoisuuden, joustavuuden, yksilöllisyyden ja valinnan vapauden. Opettajat myös kertoivat opettajien välisen yhteisöllisyyden lisääntyneen liikunnan etäopetuksen aikana ja laajentuneen myös verkkoyhteisöihin. Opetussuunnitelmaan kirjatut tavoitteet ja sisällöt toteutuivat opettajien kokemuksen mukaan osittain fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn osalta, mutta sosiaalisen toimintakyvyn osalta ei lähes ollenkaan. Olosuhteet pakottivat liikunnan opetuksen tilanteeseen, jossa sosiaalisuutta ei voida tuoda osaksi opetusta perinteisin keinoin.
Johtopäätökset & pohdinta
Opettajat olivat sitä mieltä, että liikunta alakoulussa ei sovellu etäopetukseen. Suurimmalla osalla opettajista oli negatiivinen suhtautuminen etäopetuksen hyödyntämiseen alakoulun liikunnan opetuksessa myös jatkossa. Jos liikunnassa halutaan tulevaisuudessa hyödyntää etäopetusta, sitä tulisi hyödyntää tarkoituksenmukaisissa ja tarkoin harkituissa tilanteissa. Koronapandemian aikana esiintyneisiin etäopetuksen haasteisiin tulisi myös löytää ratkaisuja, jos vastaavia tilanteita kohdataan uudelleen. Tulevaisuuden varalta voisi olla hyödyllistä kirjata opetussuunnitelmiin kuntakohtaisesti, mitä liikunnan etäopetuksessa tavoitellaan, millaisin keinoin ja resurssein. Jokaiselle lapselle tulisi varmistaa riittävä aikuisen tuki liikuntaan, jos opettaja ei pysty fyysisesti olemaan läsnä. Syytä olisi myös kouluissa pohtia, miten etäopetuksessa turvataan kaikille oppilaille riittävä digitaalinen ja liikunnallinen välineistö, jotta liikuntaa voidaan toteuttaa monipuolisesti myös kotona. Tämä tutkimus on arvokas, sillä se tarjoaa uutta ja tutkimatonta tietoa ajankohtaisesta ja harvinaisesta ilmiöstä koulumaailmassa. Tutkimuksessa tuotiin opettajien ääni kuuluviin ja esitettiin heidän näkökulmiaan liikunnan etäopetuksesta. Tutkimusta voisi jatkotutkia esimerkiksi oppilaiden ja perheiden näkökulmasta.
Tessa Virtanen
Liikunnan etäopetus alakoulussa