Tutkielman taustaa
Olemme tottuneet elämään, jossa kohtuuhintaista energiaa on tarjolla rajattomasti. Yhteiskunnan toiminta ja ihmisten arki sekä asuminen ovat myös varsin riippuvainen erilaisista sähköisistä järjestelmistä. Vuosiin 2022–2023 ajoittunut energiakriisi horjutti ihmisten kykyä selviytyä tavallisesta arjestaan nousseiden sähkön hintojen ja mahdollisen sähköpulan vuoksi. Energiakriisin taustalla vaikutti erilaiset maailmanlaajuiset poliittiset ja taloudelliset kriisit, energiatuotannon tavat ja sääolosuhteet. Kotitaloustieteen tiedonintresseihin kuuluu yksilön, perheen ja yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen tarkastelu sekä kodin teknologia. Toimiko energiakriisi ajurina muutoksessa kohti kestävämpää arkea vai ajoiko se ihmiset yhä kasvavaan erivoisuuteen?
Tutkimustehtävä ja aineisto
Tutkielman tarkoitus on analysoida miten energiakriisi ja sähkön hinnan nousu vaikuttivat ihmisten arkeen. Millaisia keinoja ihmisillä oli vähentää sähkön käyttöä ja mitä syitä (motiiveja) ihmisillä oli säästää sähköä energiakriisin aikana? Tutkielman toteutin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Aineiston keräsin kesä-syyskuussa 2023 suomenkielisistä digitaalisista sanomalehdistä ja verkkouutisista kirjoitettujen mediatekstien muodossa. Mediateksteihin päädyin, sillä niiden kautta oli mahdollista tavoittaa energiakriisin keskellä eläneiden ihmisten kokemuksia. Aineiston analysoin abduktiivisen päättelyn keinoin, joka mahdollisti varsin ajankohtaisen ja vähän tutkitun ilmiön kuvailun.
Tulokset ja johtopäätökset
Tulokset osoittavat, että kotitalouksilla on pääasiassa kykyä reagoida äkilliseen energiahinnan nousuun. Ihmiset olivat erityisesti valmiita rajoittamaan sähkön käyttöään ja kotitalouden pyrkivät etsimään aktiivisesti vaihtoehtoisia keinoja sähkön käytölle. Sähkön käytön rajoittaminen ja vaihtoehtoiset tavat kuluttaa energiaa koskivat niin kodin- ja käyttöveden lämmittämistä, huonelämpötilan laskemista, kotien energiatiiveyden parantamista, ruoanvalmista kuin kotitöitä. Yksi tärkeä keino vähentää sähkön kulutusta oli investoida uusiin energiaa tuottaviin järjestelmiin ja optimoida kodin energiankäyttöä älyteknologian avulla. Energiakriisin keskellä eli myös ihmisiä, jotka eivät halunneet, pystyneet tai kokeneet tarpeelliseksi muuttaa sähkön käytön tottumuksiaan kriisin vuoksi. Yleisimmät syyt, eli motiivit sähkön käytön vähentämiselle olivat taloudelliset. Energiakriisin ja energiansäästökampanjan myötä ihmisten motiiveja säästää sähköä olivat myös yhteiskunnallinen velvollisuudentunto, innostuneisuus, ekologiset syyt ja energiankäyttöön liittyvien asenteiden, tottumusten ja rutiinien kyseenalaistaminen. Tutkielman tulokset voidaan nähdä tärkeänä tietona tarkasteltaessa, millaisia tietoja ja taitoja ihmiset tarvitsevat selviytyäkseen nopeastikin muuttuvilla energiamarkkinoilla. Tutkimustulokset vahvistavat myös kotitaloustieteen näkemystä siitä, että asuminen ja kodin teknologia ovat kiinteä osa tutkimusalan intressejä tekoälyn ja kodinteknologian kehittyessä nopeaa vauhtia mahdollistaen kodin sähkön kulutuksen vähentämisen. Ihmisten motiivien tarkastelu kulutuksen vähentämisen osalta voi antaa myös työkaluja kotitalousneuvonnan – ja opetuksen kohdentamiseen matkalla kohti kestävämpää arkea.
Emma Kontkanen
Länsimaisen elämäntyylin uhka vai mahdollisuus?
-Kotitalouksia koskeva energiakriisi suomalaisessa mediassa