Suomalaisen koulujärjestelmän katsomusainemalli puhututtaa jatkuvasti niin opettajien, tutkijoiden ja poliitikkojen kuin kansalaistenkin keskuudessa. 2000-luvulla katsomusopetuskeskustelua ovat värittäneet yhteiskunnan maallistumisprosessi ja maahanmuuton voimakas lisääntyminen. Suomalainen katsomusainemalli on kansainvälisesti poikkeuksellinen; oppilaat jaotellaan eri katsomusryhmiin kotitaustansa perusteella ja oppilaat käyvät eri katsomustunneilla, usein eri aikoihin ja eri käytäntein. Siinä missä esimerkiksi muut Pohjoismaat ovat siirtyneet yhteiseen katsomusainemalliin, Suomessa toteutetaan edelleen niin kutsuttua oman uskonnon opetuksen katsomusmallia. Katsomusopetuksen tulevaisuus on hyvin ajankohtainen aihe, sillä opetusministeriössä pohditaan tällä hetkellä mahdollisia katsomusopetuksen uudistamistoimenpiteitä.
Katsomusopetuksen uudistamistoimenpiteissä on tärkeää tutkia opettajien näkemyksiä, ovathan opettajat opetuksen käytännöntyön ja koulukulttuurin asiantuntijoita.
Tutkimustehtävä ja tutkimuksen toteutus
Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää opettajien näkemyksiä katsomusaineesta ja katsomuksista koulukulttuurissa. Lisäksi tarkasteltiin, miten eri katsomusaineiden opettajien näkemykset erosivat toisistaan. Tutkimuksen aineisto on osa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tiedonkeruuta, jossa kerättiin tietoa peruskoulujen tilanteesta katsomusaineiden opetuksesta. Aineiston tiedonkeruu toteuttiin opettajille sähköisenä kyselynä Webropolissa keväällä 2023. Kyselylomakkeeseen vastasi 2753 opettajaa. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja aineistoa analysoitiin IBM Statistic 28 –ohjelmalla.
Tutkimustulokset
Tutkimustulokset osoittivat, että opettajat pitävät katsomusaineiden opetusta tärkeänä ja merkityksellisenä osana koulun kasvatustehtävää. Suurin osa opettajista kannatti yhteistä katsomusainetta. Opettajilla oli pääosin myönteiset näkemykset katsomusten näkymisestä koulukulttuurissa. Suuri osa opettajista näkivät, että koulun tulee edistää katsomusten välistä vuoropuhelua. Opettajat kuitenkin näkivät, että katsomukset aiheuttavat haasteellisia tilanteita koulussa. Opettajat kokivat, ettei heillä ole tarvittavaa osaamista katsomusten käsittelyyn. Vähemmistöuskontojen opettajien sekä ev.lut.uskonnon ja ET:n opettajien näkemykset erosivat tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Vähemmistöuskontojen opettajat olivat kielteisiä yhteiselle katsomusaineelle.
Johtopäätökset
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opettajat näkevät katsomusaineella olevan laaja merkitys koulun kasvatustehtävässä moninaistuvassa maailmassa. Katsomusaineet ennen muuta opettavat oppilasta tutkimaan omaa maailmankatsomustaan ja moraalista toimijuutta yhteiskunnassa. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että suurin osa opettajista olisi valmiita muuttamaan nykyistä katsomusopetuksen järjestämistapaa vastaamaan nyky-yhteiskunnan katsomussivistyksellisiä tarpeita. Opettajien näkemykset katsomuksista koulukulttuurissa olivat osittain ristiriitaiset. Opettajat näkivät, että katsomukset voivat kyllä näkyä koulukulttuurissa, mutta niihin liittyi myös haasteita. Haasteita tuli, kun katsomukset rajoittivat opetusta tai toivat lisätyötä opettajalle. Opettajat kokivat myös, että katsomukset herättivät koulussa vaikeita kysymyksiä. Opettajat tarvitsevat lisäkoulutusta katsomusopetukseen ja katsomuksiin liittyen.
Vilma Saukko
Opettajien näkemyksiä katsomusaineesta ja katsomuksista koulukulttuurissa