Peruskoulun päättöarvosanojen ennustavuus ammattikoulukontekstissa

Tutkielmassani tarkastellaan oppilasarvioinnin tilaa taustoituksen kautta ja tilastollisella analyysillä. Arviointi on usein tapetilla sen suuren merkityksen vuoksi ja koska valtakunnalliset seuranta-arvioinnit ovat osoittaneet, että arvioinnit perustuvat enemmän oman koulun tasoon, kuin kansainväliseen tasoon. Arvioinnin uskottavuuden ja toimivuuden kannalta on olennaista tarkastella oppilasarvioinnin vaikutuksia monesta näkökulmasta. Tässä tutkielmassa sitä lähestytään peruskoulun päättöarvosanojen prognostisen validiteetin, eli ennustavuuden näkökulmasta.

Analyyseissä on käytetty Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen HEA:n vuosina 2011-2017 keräämää aineistoa. Kerätty on niin arvosanatietoja peruskoulun päättöarvioinnista ja ammattikoulusta, kuin OPIOPI-tutkimuksesta saatuja tietoja oppilaiden suoriutumisesta ja suoriutumiseen käytetystä ajasta. Ennustavuutta on pyritty tarkastelemaan pelkkien arvosanojen sekä arvosanojen ja OPIOPI-tutkimuksen perusteella. Analyysit on tehty käyttäen Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa, sillä arvosanatiedot ovat parhaimmillaankin vain järjestysasteikollisia, eivät välimatka-asteikollisia.

Tutkielma löytää peruskouluarvosanojen ja ammattikoularvosanojen väliltä tilastollisesti merkitsevän yhteyden, jonka selitysaste on 0,1-0,16 luokkaa. Tulokset ovat samansuuntaisia, kuin aikaisemmassa vastaavassa suomalaistutkimuksessa (Rantanen, P. (2004). Valinnasta työelämään…), mutta merkittävästi heikompia, kuin samankaltaisessa ruotsalaistutkimuksessa (Thorsen, C., Cliffordson C. (2012). Teachers’ grade assignment…).

Muutoksia suomalaisessa kontekstissa ei näytä tapahtuneen merkittävästi viimeisen kahden OPSin aikana, mutta uudet viime vuonna voimaan astuneet arviointikriteerit luovat kiinnostavan jatkotutkimuspaikan.

Tutkielman tulokset sopivat yhteen ulkomaalaistutkimuksen kanssa siltä osin, että arvosanatiedot, jotka perustuvat ajallisesti pitkäjänteiseen arviointiin, antavat luotettavampaa ennustetietoa, kuin standardoidut testit, joiden aikajänne on hyvin lyhyt.

 

Kalle Sundberg

Peruskoulun päättöarvosanojen ennustavuus ammattikoulukontekstissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *