Tekstiilien värjäystä luonnonväreillä on harjoitettu Suomessa esihistoriallisesta ajasta lähtien, mutta kirjallinen tieto värjäysmenetelmistä on satunnaista. Suomessa on yhä tämäkin päivänä hyvin elävä luonnonvärjäysperinne, jota ei ole kuitenkaan tutkittu vuosikymmeniin – joten tätä perinnettä on tärkeää tutkia. Luonnonväreillä värjäyksen pitkät perinteet luovat pohjan nykyiselle luonnonvärien tutkimukselle, joten myös tämän potentiaalin kannalta on tärkeää kerätä talteen tietoa suomalaisesta luonnonvärjäysperinteestä.
Tämä Pro gradu -tutkielma on osa BioColour-hanketta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja kuvata luonnonvärjäysperinnettä Suomessa perinteenharjoittajien kuvaamana. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita, keitä luonnonvärjärit ovat ja millaisia värjäyksen taitoja ja tapoja heillä on sekä mitä värilähteitä he käyttävät. Työssä selvitetään myös, mikä sai harjoittajat alun perin ryhtymään luonnonvärjäykseen ja kuinka värjäystaito hankittiin. Tutkimuksen keskeinen teema on myös luonnonvärjäyksen yhteisöllisyys ja kuinka tietoa välitetään ja jaetaan. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, mitä arvoja ja merkityksiä luonnonvärien käyttöön sisältyy.
Tutkimus on käsityötieteen tutkimusta, jossa sovelletaan kansantieteen perinteentutkimusta. Tutkimusaineisto koostuu luonnonvärjäreille suunnatusta nettikyselystä ja teemahaastatteluista. Kyselyyn vastasi 35 vastaajaa, joista 26 haastateltiin. Kysely toteutettiin keväällä 2021 ja haastattelut vuoden 2021 kevään ja kesän aikana. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysin avulla. Aihetta on tärkeä tutkia, koska vastaavaa kuvausta luonnonvärjäysperinteestä Suomessa ei ole tehty. Tutkimuksen teoreettinen tausta perehtyy luonnonväriaineisiin, luonnonvärjäykseen ja luonnonvärjäysperinteeseen Suomessa sekä perinteen käsitteeseen.
Tutkimuksen päätulokset
Tutkimuksessa selvisi, että tyypillisesti suomalaiset luonnonvärjärit ovat yli 51-vuotiaita naisia ja he värjäävät kerran kuussa tai useammin. Eniten käytetty värjäystekniikka on keittovärjäys. Apuaineista käytetyimmät ovat aluna ja viinikivi. Värjättävistä materiaaleista suosituimmat ovat villa, puuvilla, silkki ja pellava. Haastateltavat mainitsivat 37 erilaista suosikkivärilähdettä. Luonnonvärjäyksiä tehdään omaan käyttöön, lahjaksi sekä myyntiin. Suurin osa vastaajista käyttää luonnonvärjäyksiä omiin käsitöihin, mutta niitä käytetään myös tekstiilitaiteeseen sekä opetusmateriaalinäytteiksi. Suomalaisille luonnonvärjäreille yleisin tapa hankkia värilähteitä on luonnosta kerääminen. Tietoa luonnonvärjäyksestä haetaan kirjallisuudesta, lehtiartikkeleista sekä internetistä, mutta myös kokeilemalla oppiminen on yleinen tapa hankkia tietämystä luonnonvärjäyksestä. Yhteisöllisyys ja tiedon jakaminen kuuluu oleellisesti luonnonvärjäysperinteeseen. Internet ja älypuhelimet toimivat tässä tärkeänä työkaluna. Tutkimusaineiston perusteella voidaan sanoa, että värjäystiedon siirtäminen ja jakaminen kuuluvat oleellisesti luonnonvärjäysperinteeseen.
Mari Kosunen
Elävä kulttuuriperintö: Luonnonväreillä värjääminen Suomessa