Tutkimuksen taustaa
Varhaiskasvatuksen johtajien työnkuva on ollut murroksessa jo pidemmän aikaa. Viime vuosien aikana kuntien talouspaineet ovat työntäneet varhaiskasvatuksen johtajille lisää vastuuta. Johtajien vastuulla onkin nykyään yhä useampia ja suurempia yksiköitä. Lisäksi vastuut erilaisista varhaiskasvatuspalveluista, kuten avoimesta varhaiskasvatuksesta, palveluohjauksesta ja perhepäivähoidosta ovat langenneet johtajien harteille. Myös tutkijat tätä gradua ennen ovat olleet huolestuneita varhaiskasvatuksen johtajien työnkuvan laajenemisesta ja sen vaikutuksesta työhyvinvointiin.
Työhyvinvointi on ollut varhaiskasvatusalan ajankohtaisin puheenaihe jo hyvän tovin, mutta keskustelu on keskittynyt vahvasti varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointiin päiväkodeissa. Varhaiskasvatuksen johtajien työhyvinvointia on tutkittu aiemmin lähinnä heidän työnkuvansa kautta. Varhaiskasvatuksen johtajien laajentuneen työnkuvan ja sen aiheuttaman kuormituksen lisäksi nyt jo kahden vuoden ajan työlle haasteita on tuonut koko yhteiskuntaa ravisuttanut COVID-19 koronaviruspandemia. Koronaviruspandemia vaikutti olennaisesti yhteiskunnan toimintatapoihin sekä varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Varhaiskasvatuksen johtajien työn painopisteet vaihtuivatkin odottamattomasti pandemian ja etätyön aiheuttamiin muutoksiin. Näin ollen varhaiskasvatuksen johtajien työhyvinvointi, kuten myös yleisesti pandemian vaikutukset näyttäytyivät keskeisiltä ja ajankohtaisilta tutkimusaiheilta.
Graduni tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksen johtajien työhyvinvoinnin tilaa heidän omien kokemustensa kautta. Tutkielmassa selvitettiin, millaisia vaatimuksia ja voimavaroja johtajat nimesivät työssään olleen COVID-19 koronaviruspandemian aikana. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui kuvaamalla työhyvinvoinnin ulottuvuuksia, varhaiskasvatuksen johtajuutta sekä koronaviruspandemian etenemistä ja sen vaikutuksia varhaiskasvatukseen.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa varhaiskasvatuksen johtajien työhyvinvoinnin kokemuksia tutkittiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimusaineistona käytettiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Korona tuli kylään –hankkeen teemahaastatteluja. Haastatteluihin osallistui 23 johtajaa kolmesta eri kunnasta, Helsingistä, Vantaalta ja Tampereelta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin hyödyntämällä Demeroutin ym. (2001) työn vaatimukset ja voimavarat –mallia.
Tutkimuksen tulokset
Tutkimuksessani varhaiskasvatuksen johtajat nimesivät työssään koronaviruspandemian aikana olevan enemmän työn vaatimuksiin luokiteltavia asioita kuin voimavaroja. Vaatimuksiksi nousivat koronaviruspandemian aiheuttaman tilanteen vuoksi erityisesti muuttunut työnkuva, lisääntynyt työmäärä ja työajan riittävyys. Myös tuen puute, emotionaaliset vaatimukset, ristiriitaiset ohjeistukset ja etätyöhön siirtyminen nähtiin vaatimuksina, eikä saatuja palautumisen kokemuksia koettu riittävinä. Toisaalta johtajat nimesivät työnsä voimavaroiksi osittain samoja asioita. Moni johtajien työhyvinvointiin vaikuttava tekijä voidaankin näin ollen nähdä onnistuessaan voimavarana, mutta epäonnistuessaan vaatimuksena. Erityisesti erilaiset tukirakenteet työssä sekä kollegoilta ja varajohtajalta saatu tuki nähtiin tärkeinä voimavaroina koronaviruspandemian aikana. Myös palautuminen ja koronan aiheuttama rauhoittuminen vapaa-ajalla sekä mahdollisuus etätyöhön nähtiin vaikuttavan työhyvinvointiin myönteisesti. Johtajien mukaan saadut ohjeistukset sekä pitkä kokemus johtajan työstä tukivat kannattelevasti pandemian aikana.
Tutkimus on tärkeä varhaiskasvatuksen johtajuustutkimuksen kannalta, sillä se jäsentää johtajien työnkuvaa ja työhyvinvoinnin tilaa sekä näihin vaikuttavia seikkoja niin koronaviruspandemian ajalta kuin yleisestikin. Gradun pohdintaosiossa aihepiiriä tarkastellaan myös esimerkiksi keskijohdon aseman ja resilienssikäsitteen kautta. Kiinnostavana jatkotutkimuksen kannalta näyttäytyy lopulta se, millainen on varhaiskasvatuksen johtajien työhyvinvoinnin tulevaisuuden kuva ja kuinka siihen voidaan tämän tutkimuksen perusteella vaikuttaa.
Maiju Teräväinen
Varhaiskasvatuksen johtajien työhyvinvointi koronapandemian aikana työn vaatimusten ja voimavarojen kautta