Tutkielman tausta ja tarkoitus
Ruotsin kieli on iso osa suomalaisten historiaa, kulttuuria ja identiteettiä. Suomen kaksikielisyys sekä ruotsin kielen asema suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut omiaan pitämään ruotsin kielen aseman perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa vuodesta toiseen, vaikka keskustelu pakkoruotsista on ollut toistuvasti esillä mediassa. Viime vuosina opetussuunnitelmissa on yhä enenemissä määrin korostettu laaja-alaista oppimista eli oppiaineiden yhdistämistä toisiinsa.
Opettajan koulutuksessa opetetaan laaja-alaista oppimista sekä painotetaan laaja-alaisten oppimiskokonaisuuksien tärkeyttä nuorten kokonaiskuvan hahmottumisen edistämiseksi. Laaja-alaisen oppimisen yhteydessä voidaan puhua myös oppiaineiden integroimisesta, jolla tarkoitetaan eri oppiaineiden näkökulmien yhdistelemistä sekä laajemman kokonaisuuden ymmärryksen luomista. Tutkimalla muiden oppiaineiden yhdistämistä ruotsin opetukseen saadaan arvokasta tietoa perusopetuksen opetussuunnitelma laaja-alaisen oppimisen tavoitteiden toteutumisesta sekä toteuttamistavoista ruotsin opetuksen yhteydessä. Tutkielman tarkoituksena on tutkia, mitä oppiaineita ruotsiin eri oppimäärien opettajat integroivat opetukseensa ja millä tavoin he tekevät sen.
Tutkimuksen toteutus
Toteutin tutkimuksen laadullisin menetelmin. Aineistona toimi Åbo akademin ja Helsingin yliopiston yhteistyönä toteuttamat Äiru 1.0 – hanketta varten kerätyt haastattelut. Haastatteluihin osallistui kymmenen ruotsin opettajaa ympäri Suomea, ja haastattelut toteutettiin etäyhteydellä kevään ja syksyn 2022 aikana. Aineiston analyysissä käytin aineistopohjaista sisällönanalyysia. Ennen tutkielman toteutusta tutustuin perinpohjaisesti opetussuunnitelmaan niin ruotsin kielen eri oppimäärien kuin laaja-alaisten oppimiskokonaisuuksien osalta. Lisäksi tutustuin tutkielman taustana toimivien käsitteitä, laaja-alainen oppiminen, monialainen oppiminen ja eheyttäminen, koskevaan kirjallisuuteen.
Tulokset ja johtopäätökset
Ruotsin opetukseen integroituja muita aineita oli useita, joten jaoin tutkimustulokset teemoittain: kielet, lukuaineet, moni- ja laaja-alaiset oppimiskokonaisuudet, musiikki, liikunta sekä kuvataide. Kaikki haastatteluihin osallistuneet opettajat integroivat opetukseensa muita aineita näistä teemoista. Suurin osa opettajista integroi opetukseensa useampaa kuin yhtä ainetta, mutta muiden oppiaineiden yhdistäminen opetukseen ei aina ollut suunniteltua tai johdonmukaista. Tuloksista ilmeni, että oppimäärästä riippumatta ruotsin opettajat integroivat opetukseensa samoja aineita samankaltaisin menetelmin. Aineiden integrointi tapahtui neljällä tavalla, joita olivat perusopetuksen opetussuunnitelma lähtöinen oppiaineiden integrointi, oppikirjan sisällöistä noussut aineiden integrointi, opettajan spontaani mielleyhtymä sekä tietoinen opetuksen eheyttäminen muiden opettajien kanssa. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että integrointi on hyvin iskostunut opettajien työhön sekä opettamiseen ja laaja-alaisen osaamista pyritään toteuttamaan opetuksessa.
Peppi Koukonen
Oppiaineiden välinen integrointi ruotsin opetuksessa – Millä tavoin ruotsin opettajat integroivat muita aineita opetuksessaan?