Tutkielman tarkoitus
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin, miten sosioemotionaaliset taidot uteliaisuus ja sinnikkyys heijastuivat suomalaisten rehtorien työhyvinvointiin koronapandemian jatkuessa vuonna 2021. Lisäksi tutkielmassa selvitettiin, oliko rehtorien iällä tai sukupuolella yhteyttä koettuun työhyvinvointiin. Rehtorien työhyvinvointi alkoi kiinnostaa minua, koska sitä on tutkittu Suomessa toistaiseksi melko vähän, ja kansainvälisten tutkimusten mukaan rehtorien työhyvinvointi on heikentynyt muun muassa jatkuvien hallinnollisten uudistusten seurauksena. Myös Suomessa vuodesta 2019 asti toteutettu rehtoribarometri on osoittanut, että erityisesti koronapandemian alettua suomalaisten rehtorien uupumisriski on kasvanut olennaisesti.
Rehtorien työhyvinvoinnilla on tärkeä merkitys niin rehtorien oman inhimillisen jaksamisen kuin myös koko kouluyhteisön kannalta. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että rehtorien hyvinvointi heijastuu helposti myös opettajien ja oppilaiden menestymiseen ja hyvinvointiin. Mielestäni onkin tärkeää tarkastella niitä tekijöitä, joita kehittämällä voitaisiin mahdollistaa rehtorien työssä jaksaminen.
Tutkielmassani tarkastelin työhyvinvointia sekä työinnon että -uupumuksen kautta. Työuupumus ilmenee voimakkaana väsymyksenä, kyynisenä asenteena ja riittämättömyyden tunteena. Työintoa kokeva yksilö puolestaan on tarmokas, merkityksellisyyttä kokeva ja työhönsä uppoutunut. Uteliaisuuden ja sinnikkyyden taitoja tarkastelin, koska minun oli mahdollista saada niihin liittyvää tutkimusaineistoa, ja lisäksi uteliaisuuden ja sinnikkyyden merkitys työhyvinvoinnille on mielenkiintoinen ja ajankohtainen aihe. OECD on määritellyt kaiken kaikkiaan 15 sosioemotionaalista taitoa, joilla on useissa tutkimuksissa todettu olevan myönteinen vaikutus nykyajan ihmisen elämäntyytyväisyyteen, menestymiseen ja työhyvinvointiin. Uteliaisuus ja sinnikkyys ovat vain kaksi taitoa muiden taitojen joukossa, ja jatkossa olisikin tarpeen tutkia myös muiden sosioemotionaalisten taitojen yhteyksiä rehtorien työhyvinvointiin. Sosioemotionaaliset taidot eivät ole pysyviä persoonallisuudenpiirteitä, vaan niitä pystyy kehittämään aikuisiälläkin. Siten ei ole vain teoreettisesti mielenkiintoista tutkia niitä, vaan tuloksilla voi olla myös käytännön merkitystä.
Tutkielman aineisto ja menetelmät
Tutkielmassani käytetty aineisto oli osa rehtoribarometri 2021 -kyselytutkimuksen aineistoa. Strukturoitu kyselylomake lähetettiin sähköisesti keväällä 2021 kaikille Suomen Rehtorit ry:hyn kuuluville noin 1 200 rehtorille ympäri Suomea. Tutkielmaani tuli mukaan 656 rehtoria, joista naisia 58.7 %, ja heidän keski-ikänsä oli 51 vuotta. Analyysimenetelmänä käytin hierarkkista regressioanalyysiä.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkimustulokset osoittivat, että mitä enemmän rehtorit omasivat uteliaisuutta ja sinnikkyyttä, sitä enemmän he kokivat myös työintoa. Lisäksi mitä enemmän rehtoreilla oli sinnikkyyttä, sitä vähemmän he kokivat työuupumusta. Rehtorien uteliaisuuden määrällä ei kuitenkaan ollut merkitystä tarkasteltaessa työuupumusta. Voitaisiinkin päätellä, että vaikka tulosten mukaan uteliaisuus lisää työintoa, se ei kuitenkaan välttämättä suojaa uupumukselta. Uteliaisuutta kannattaakin ehkä myös säädellä, sillä liiallinen tiedonsaanti saattaa hajottaa keskittymistä ja näin altistaa uupumukselle. Sinnikkäät yksilöt kykenevät jatkamaan toimintojaan vastoinkäymisistä huolimatta, ja ilmeisesti sinnikkyys myös suojaa uupumukselta. Kaiken kaikkiaan tutkimustulokset osoittivat, että uteliaisuus ja sinnikkyys ovat hyödyllisiä työelämätaitoja, joita rehtorien kannattaa tietoisesti vaalia ja kehittää. Tulokset osoittivat lisäksi, että rehtorien iällä tai sukupuolella ei ollut merkitystä tarkasteltaessa rehtorien työhyvinvointia.
Maarit Utriainen
Suomalaisten rehtorien uteliaisuus ja sinnikkyys ja niiden yhteydet työhyvinvointiin Covid-19-pandemian aikana