Tutkimuksen taustaa
Inkluusio, inklusiivisuus ja inklusiivinen varhaiskasvatus ovat termejä, jotka ovat nousseet keskeisiksi käsitteiksi nykyvarhaiskasvatuksesta puhuttaessa. Inklusiivinen varhaiskasvatus on lähestymistapa, joka korostaa jokaisen lapsen yksilöllisten tarpeiden ja kykyjen huomioimista varhaiskasvatuksessa. Sen tavoitteena on tarjota kaikille lapsille tasapuolisia mahdollisuuksia oppia, kehittyä ja osallistua yhteiseen toimintaan. Inklusiivisen varhaiskasvatuksen periaate perustuu näkemykseen siitä, että jokaisella lapsella on oikeus saada laadukasta kasvatusta ja hoitoa riippumatta heidän taustastaan, ominaisuuksistaan tai mahdollisista erityistarpeistaan.
Inklusiivinen varhaiskasvatus mahdollistaa ympäristön, jossa kaikki lapset voivat tuntea itsensä hyväksytyiksi, arvostetuiksi ja osallisiksi. Se tarjoaa tukea ja mahdollisuuksia kaikenlaisille lapsille, kuten kehitysvammaisille, erityistarpeita omaaville, kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisille sekä erilaisista perhetaustoista tuleville lapsille. Inklusiivisen varhaiskasvatuksen myötä jokainen lapsi voi löytää omat vahvuutensa ja oppia toisten kunnioittamista ja arvostamista.
Inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa korostetaan yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Päiväkodin henkilökunnan on luotava tukeva ja kannustava ilmapiiri, jossa jokainen lapsi tuntee olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Samalla henkilökunnan on pyrittävä ymmärtämään jokaisen lapsen yksilöllisiä tarpeita ja kehittämään heidän vahvuuksiaan.
Varhaiskasvatusta määrittävässä ja ohjaavassa asiakirjassa ”Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022” sanotaan seuraavasti: ” Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen oppimisen edellytyksiä, edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista inklusiivisten periaatteiden mukaisesti.” Tämän lisäksi perusteissa korostetaan päiväkodin johtajan roolia inklusiivisen toimintakulttuurin varmistajana, kehittäjänä sekä mahdollistajana.
Tutkimuksen toteutus
Tutkielmassa tutkin sitä, kuinka Helsingin kaupungin päiväkodeissa työskentelevät päiväkodin johtajat ja varajohtajat kohtaavat ja määrittelevät inkluusion. Yhteiseksi nimittäjäksi vastaajajoukolle (N=23) valikoitui esihenkilöt -termi. Aineiston keräsin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä avoimia kysymyksiä sekä Likert-asteikolla olevia väittämiä. Analyysin pääpaino oli aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä, mutta esittelin myös määrällisiä tuloksia tilastollisia menetelmiä hyödyntäen.
Tutkimustulokset ja pohdinta
Tulosten mukaan inklusiivinen varhaiskasvatus määritellään päiväkodin esihenkilöiden toimesta erilaisten näkökulmien kautta. Osallisuuteen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä arvopuhe korostui miltei jokaisessa vastauksessa, sen sijaan inkluusion tarkasteleminen tukitoimien ja resurssien kautta jakoi vastaajien ajatuksia. Vaikka inklusiivisen varhaiskasvatuksen johtaminen kaiken kaikkiaan nähtiin esihenkilöiden vastauksissa tärkeäksi, ei kaupungin tasolta vastausten mukaan ollut linjattu yhteisiä tapoja inklusiivisen varhaiskasvatuksen johtamiseksi.
Vuonna 2022 uudistuneen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -asiakirjan myötä tutkimukseni oli erittäin ajankohtainen. Esihenkilön rooli päiväkodin toiminnan kannalta on ensiarvoisen tärkeä ja tutkimukseni arvo tiivistyykin juuri siinä, miten esihenkilöt näkevät oman työnsä inklusiivisen varhaiskasvatuksen johtamisen näkökulmasta ja kuinka he tietoisesti vahvistavat työyhteisössään esimerkiksi pedagogiikan roolia ja henkilökunnan tietotaitoa inkluusion edistämiseksi.
Tiia Solaranta
Helsingin päiväkotien esihenkilöiden näkemyksiä inklusiivisesta varhaiskasvatuksesta – Työyhteisönä kohti inklusiivisempaa varhaiskasvatusta