Sosiaalinen tuki kannattelee opettajia

Työ on olennainen osa jokapäiväistä elämäämme. Se rytmittää arkeamme, turvaa taloudellisen toimeentulon ja parhaimmillaan tarjoaa mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen. Taloudellisen toimeentulon lisäksi yhä useampi työelämässä oleva pitää työstä saatavan palkan lisäksi tärkeänä myös työssään viihtymistä, ilon ja onnistumisen kokemista työssään, mahdollisuutta oppia ja kehittyä sekä sitä, ettei työ vie kaikkia voimavaroja, vaan parhaimmillaan antaa energiaa toimia työpäivän aikana ja sen jälkeen. Näiden asioiden toteutuminen liittyy usein työpaikan sosiaalisiin suhteisiin ja työyhteisön vuorovaikutukseen, joilla parhaimmillaan on positiivinen vaikutus yksilön kokemukseen työhyvinvoinnistaan.

Opettajan työ on keskeisesti ihmissuhdetyötä, jossa vuorovaikutus on jatkuvaa sekä oppilaiden, huoltajien että koulun muun henkilökunnan kesken. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sitä, miten peruskoulun opettajat kuvaavat työhyvinvointiaan, työssään ilmenevää kuormitusta sekä toisaalta sitä, millaiset asiat kannattelevat ja auttavat jaksamaan kuormittavienkin tilanteiden keskellä. Keskeinen havainto tutkimuksessa olikin, että sosiaaliset suhteet kouluarjessa ovat tärkeä opettajan työssä jaksamiseen liittyvä asia, niin hyvässä kuin pahassakin. Tutkimuksessa pyrittiin siksi kohdentamaan kiinnostusta sosiaalisen tuen merkitykseen opettajien työhyvinvointiin liittyvissä kokemuksissa.

Opettajan työn todellisuus on monen tekijän summa

Tutkimusaineisto koostui seitsemän peruskoulun opettajan haastattelusta, jossa he avasivat kokemuksiaan työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyen. Opettajat kuvasivat työtään monipuoliseksi ja monella tapaa innostavaksi, mutta myös kuormittavaksi. Opettajat kokivat tekevänsä tärkeää työtä, jolla voivat omalta osaltaan vaikuttaa oppilaiden ja näiden perheiden elämän ja arjen sujumiseen. Toisaalta koulun resurssien ja niiden puutteellisuuden koettiin heikentävän opettajan mahdollisuuksia tehdä työtään parhaalla mahdollisella tavalla oppilaiden eduksi. Vuorovaikutustilanteissa oppilaiden, huoltajien ja työyhteisön kesken ilmenevät konfliktit olivat keskeinen kuormitustekijä opettajien kokemuksissa. Toisaalta sujuva ja positiivinen vuorovaikutus myös auttoi jaksamaan työssä. Myös opettajan omat persoonallisuudenpiirteet, toimintatavat sekä elämäntilanne vaikuttivat opettajan kokemukseen senhetkisestä työhyvinvoinnistaan.

Oppilaat – työn suola ja sokeri

Oppilaiden merkitys opettajan työssä on suuri, sillä juuri heidän kanssaan opettaja jakaa suuren osan työviikostaan. Haastatellut opettajat kuvasivatkin oppilaita tärkeimpänä syynä tehdä työtään, mutta myös keskeisenä kuormituksen lähteenä. Erityisesti suuret opetusryhmät toivat haasteita opettajan työn toteuttamiseen, varsinkin jos opetukseen käytettävien resurssien määrä ei kasvanut samassa suhteessa oppilasmäärän kanssa. Toisaalta vuorovaikutus ja yhteinen toiminta oppilaiden kanssa oli opettajien kuvauksissa työn parhaita puolia ja opettajat kertoivat pitkänkin työuran jälkeen yhä innostuvansa oppilaiden kanssa työskentelystä ja mahdollisuudesta oppia itsekin yhdessä oppilaiden kanssa.

Laatua johtamiseen

Myös johtamisella on koulumaailmassa väliä, sillä laadukas ja johdonmukainen johtaminen tuki opettajien työssä jaksamista. Laadukas johtaminen ilmeni opettajien kokemuksissa esimerkiksi selkeänä ja johdonmukaisena viestintänä rehtorin ja opettajien välillä sekä rehtorin empaattisena suhtautumisena opettajiin ja kiinnostuksena myös työhyvinvointiin liittyviin seikkoihin. Laadukkaaseen johtamiseen liittyi myös erilaisten työtehtävien selkeä kuvaaminen ja rajaaminen niin, että kukin opettaja tietää tarkalleen, mitä häneltä työssään odotetaan.

Sosiaalinen tuki opettajan työssä

Sosiaalista tukea opettajan työssä oli saatavilla sekä kouluyhteisön sisältä että sen ulkopuolelta. Keskeisimpänä tuen lähteenä opettajien kokemuksissa nousivat esiin muut opettajat, joiden kanssa oli mahdollista huoletta jakaa työssä kohdattuja haasteita ja saada siten vertaistukea. Myös muu koulun henkilökunta sekä rehtori olivat opettajille tärkeä tuen lähde. Erityisesti kouluyhteisön sisällä vallitseva yhteishenki ja huumori nousivat usein esiin opettajien kokemuksissa työhyvinvoinnin edistäjinä. Kouluyhteisön ulkopuolelta opettajat kokivat saavansa tukea sekä omalta lähipiiriltään että esimerkiksi työnohjauksen kautta.

Sosiaalinen tuki on opettajille tärkeää aivan jokapäiväisessä kouluarjessa, sillä sen avulla on mahdollista purkaa työssä kohdattuja haasteita niin, että työpäivän päätyttyä työasioita ei tarvitsisi enää käsitellä kotona, vaan opettaja voisi olla aidosti läsnä läheisilleen ja palautua työkuormituksesta parhaalla mahdollisella tavalla.

Eveliina Koskela

Samalla puolella. Opettajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta työssään.

Opettajan työkokemuksen rooli työuupumuksessa

Tutkimuksen tavoite ja toteutus

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää opettajien iän ja työkokemuksen yhteyttä heidän kokeman työkuormituksen määrään sekä laatuun. Tutkimukseen osallistui 163 opettajaa kuudesta koulusta Pääkaupunkiseudun alueelta. Vastaajajoukko muodostui peruskouluissa työskentelevistä aine-, perus- ja luokanopettajista. Opettajilta kysyttiin: ”mikä työssäsi kuormittaa?”. Tutkimuksessa käytettiin sekä laadullisia, että numeerisia analyysimenetelmiä. Vastaajat jaettiin analyysia varten kolmeen eri ikäryhmään sekä viiteen eri kokemusryhmään. Laadullisen aineistoanalyysivaiheen ja vastaajien ryhmittelyn jälkeen alettiin tutkimaan iän sekä kokemuksen ja työuupumuksen yhteyttä kvantitatiivisi keinoin.

Tutkimuksen tärkeys

Työuupumus on opetus- ja kasvatusalalla tunnettu ilmiö. Se on todettu olevan negatiivisesti yhteydessä sekä opettajan työssösuoriutumiseen, työyhteisön hyvinvointiin kuten myös henkilökohtaisen elämän sekä terveyden laatuun. Aikaisemman tutkimuksen merkittävä osa opettajista on kuormittunut työnsä takia. Kuormitus johtaa runsaissa määrin työstä poisjäämiseen sekä alanvaihtoon. Opettajien töistä poisjääminen on erittäin tärkeää välttää, sillä jokainen opettaja on tärkeässä roolissa seuraavan sukupolven tekijöiden kasvattamisessa.

Tutkimustulokset

Tulosten perusteella ikä vähensi työn kuormitusta: Nuoremmat opettajat olivat yleisesti kuormittuneimpia kun taas vanhemmat opettajat olivat suhteessa vähemmän kuormittuneita. Lisäksi ikäryhmien ero kuormituksen määrässä oli merkitsevä. Kuormitusteemoista ”oppilaat” ”työympäristö”, ”hallitsemattomuus” sekä  ”vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö” korreloivat negatiivisesti iän kanssa. 

Aloittelevat opettajat kokivat eri koulumaailman teemoista vanhempia kollegoitaan enemmän kuormittavimmiksi asioiksi oppilaat, työmäärän, resurssit, hallitsemattomuuden, työympäristön ja vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön. Uransa puolessavälissä olevat opettajat kokivat kuormittavammiksi teemoiksi työssään ajanpuutteen sekä ammattilaisten kanssa tehtävän yhteistyön. Kokeneimmat opettajat kokivat kuormittavammiksi teemoiksi työssään ylimääräiset perustyöhön liittymättömät asiat sekä huonon johtamisen. Tulokset olivat suurilta osin linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa. Ajanpuute oli suurin koettu kuormittava teema ryhmästä riippumatta.

Miten tutkimustuloksia voitaisiin mahdollisesti selittää?

On mahdollista, että tutkimustuloksia selitti osittain yhteiskunnan muutoksesta heijastuvat opettajiin kohdistuvat vaatimukset, yksilön tarpeiden huomioimattomuus koulutuspolitiikassa, koulun yksilölle haitalliset rakenteet sekä yksilön vaikutusmahdollisuuksien puute. 

Opettajien työuupumustutkimuksen tulevaisuus

Jatkotutkimuksessa olisi hyvä pohtia eri kuormitusteemojen syy-seuraus-suhteita syvällisemmin sekä ottaa tutkimukseen laajempi ja tätä kautta yleistettävämpi vastaajaotos. Tutkimusta voidaan hyödyntää opettajien työhyvinvoinnin kehittämisessä sekä apuna jatkotutkimuksessa.

-Eero Rintala

Tutkielman otsikko: Opettajien työkuormitus. Opettajan iän ja työkokemuksen yhteys koettuun työkuormituksen määrään sekä laatuun

Voiko työuupumus olla epideemistä opettajien kesken? – Yksilölliset, vuorovaikutteiset ja organisatoriset tekijät

Tutkimuksen tavoite

Pro Gradu-tutkielman tutkimustehtävänä oli tutkia opettajien kokeman työuupumuksen tarttumista kollegasta toiseen niin yksilö- kuin organisaatiotasolla sekä vuorovaikutuksissa työyhteisön sekä opettajan ja oppilaan välillä. Aiempien tutkimusten mukaan koulutusalalla koetaan suhteessa enemmän työuupumusta muihin toimialoihin verrattuna. Työuupumuksen on todettu olevan myös yhteydessä niin työssä jaksamiseen, alanvaihtoon kuin vetäytymiskäyttäytymiseen, sekä oppilaiden motivaatioon ja koulumenestymiseen. Tämän takia opettajien kokeman työuupumuksen tutkiminen edelleen on hyvin tärkeää ja nimenomaan sen tarttumisen paremman ymmärtämisen tärkeys lisääntyy. Tässä tutkimuksessa keskityttiin työuupumuksen oireisiin eli ekshaustioon, kyynistymiseen ammatillista työyhteisöä kohtaan ja riittämättömyyden tunteeseen opettaja-oppilas suhteessa. Tutkimuksessa syvennyttiin työuupumuksen kannalta relevantteihin tekijöihin: sukupuoleen, uravaiheeseen, koulutasoon, koulualueen sosio-ekonomiseen tasoon sekä organisaation kokoon. Aiempi tutkimus työuupumuksen tarttumisesta ei ole niinkään keskittynyt kollegalta toiselle ilmenevään tarttumiseen, vaan johtajatasolta työntekijälle tai perheen sisällä puolisolta toiselle. Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää mitkä yksilölliset, vuorovaikutteiset ja organisaatio tason tekijät voisivat mahdollisesti estää tai tai altistaa työuupumuksen tarttumiselle. Tutkimus oli laaja määrällinen tutkimus, 1531 opettajan vastauksella niin ala-asteelta, yläasteelta kuin yhtenäiskoulustakin. Tutkimusaineisto on kerätty osana laajempaa Koululla on väliä -tutkimusprojektia (Pietarinen, Pyhältö & Soini, 2017).

Mitä tuloksia saatiin?

Tulosten perusteella opettajat kokivat melko kohtuullisia työuupumuksen oireita, mutta näytti siltä, että vaihtelua annettujen vastauksien välillä oli melko paljon. Opettajat raportoivat siis melko paljon myös korkeampi työuupumuksen oireita. Oireet myös korreloivat keskenään positiivisesti, eli ne ikään kuin syöttävät toinen toistaan. Työuupumuksen tarttumista estäviä tekijöitä tutkimuksen perusteella olivat yksilöllisinä tekijöinä miessukupuoli ja pidempi työkokemus, eli tämä tutkimus vahvisti aiempia tutkimustuloksia siitä, että miehet ikään kuin sietävät paremmin työuupumukselle altistavia tekijöitä, ja pidempi työkokemus vastaavasti luo paremmat mahdollisuudet kestää näitä altistavia tekijöitä, tosin aiemmassa tutkimuksessa on nostettu esille, että syy voi olla siinä, että uupuneet henkilöt ovat vaihtaneet alaa, ja siksi eivät näy kokeneempien antamissa tuloksissa. Vuorovaikutteisena tekijänä korkeampi koulualueen sosioekonominen asema nähtiin puskuroivana tekijänä, eli mitä korkeampi koulualueen tulotaso on, sitä vähemmän opettajat kokevat työuupumuksen oireita, ja organisatorisena tekijänä pieni koulun koko oli puskuroiva tekijä, eli pienemmissä työyhteisöissä koettiin vähemmän työuupumuksen oireita. Altistavia tekijöitä työuupumuksen tarttumiseen olivat vastaavasti naissukupuoli, ja matalampi työkokemus, koulualueen matala sosioekonominen sekä koulun suuri koko. Naisten on todettuTutkimustulokset ovat yleistettävissä koko Suomen opettajakuntaa koskeviksi tutkimusdatan kattavuuden vuoksi.

Mitä hyötyä tutkimuksesta oli, ja mitä jatkotutkimuksia siitä voisi ammentaa?

Tutkimustuloksista on hyötyä, kun suunnitellaan ja budjetoidaan koulujen resursseja ja toiminnallisuuksia. Koulujen kokoon tulisi kiinnittää huomiota ja mahdollisesti pohtia, pitäisikö koulujen koot pitää suhteellisen pieninä, koska pieni koulun koko todettiin olevan puskuroiva tekijä. Erityisesti opettajien kokemaan ekshaustioon tulisi keskittyä, sillä sen on todettu olevan korkein oireista ja sen on myös todettu siirtyvän opettajasta toiseen suhteellisen helposti. Opettajien työuupumus voi mahdollisesti aiheuttaa uupumusta myös oppilaissa ja huonontaa heidän motivaatiotaan, joten siksikin on tärkeää puuttua opettajien jaksamiseen. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista keskittyä siihen, miten samojen koulualueiden ja koulujen oppilaat kokevat osaltaan työuupumuksen, tarkemmin sanottuna koulu-uupumuksen oireita, ja miten ne ovat yhteydessä samojen koulujen opettajien tuloksiin. Myös koulualueen sosio-ekonomisen aseman tarkempia vaikutuksia olisi mielenkiintoista tutkia enemmän opettajien kokemaan työuupumukseen liittyen.

Jenny Järvinen

Antecedents for the Crossover of Teacher Burnout – Individual, Transactional and Organizational Factors